Digitalisaatio mahdollistaa julkisen sektorin uudistumisen

Suomi sijoittuu toistuvasti ykköseksi erilaisissa julkisen sektorin digitalisaatiota kuvaavissa vertailuissa, kuten Euroopan komission Digital Economy and Society Indexissä (DESI). Digitaalinen infrastruktuuri, kuten yhteiset digitaaliset palvelut sekä laajakaistan kattavuus ja liitettävyys, on luonut perustan julkisen sektorin digitalisaation onnistumiselle. Uudistuvan julkisen sektorin palvelustrategiassa digitalisaatio on tie ihmiskeskeiseen, ennakointikykyiseen yhteiskuntaan.

Digitalisaatio on kestävyyslaji

Suomalainen yhteiskunta alkoi digitalisoida palvelujaan vuosikymmeniä sitten. Suomi siirtyi jo 1980-luvulla täysin digitalisoituun (lomakkeettomaan) väestölaskentaan keskitetyn ja laadukkaan väestörekisterin ansiosta. Suomessa verotus tapahtuu automaattisesti; esitäytettyä veroilmoitusta ei tarvitse erikseen hyväksyä, jos tiedot ovat oikein tai ne voidaan korjata etänä. Suomalaista passia ja henkilökorttia voi hakea verkossa. Valokuvaamo lähettää valokuvan digitaalisesti hakunumerolla ja viikon kuluttua saat ilmoituksen, että passin voi hakea R-kioskista. Koko hakemusprosessin aikana kansalaisen ei tarvitse käydä valtion virastossa tai poliisiasemalla.

Vuonna 2014 Suomi rakensi kansallisen palveluarkkitehtuurin koko julkisen sektorin kustannustehokkuuden ja liitettävyyden parantamiseksi. Suomi.fi-verkkopalvelu tarjoaa yleisesti käytetyt digitaaliset palvelut kuten sähköisen tunnistuksen, valtuuspalvelut, digitaalisen Viestit-palvelun ja julkishallinnon sähköiset asiointipalvelut yhdellä tunnistautumisella. Digitalisaatio on läpileikkaava teema hallitusohjelmissa, joissa kehitysresursseja on suunnattu myös kehittyville teknologioille kuten robotiikalle, lohkoketjulle ja tekoälylle.

Digitalisaatio keskeinen menestystekijä koronakriisissä

Korkea digitalisaatioaste on auttanut Suomea vastaamaan koronaviruskriisiin. Maaliskuun puolivälissä lähes koko virkakunta aloitti etätyöskentelyn, käytännössä yhdessä yössä. Etätyöskentelyyn siirtyi Suomen koko työvoimasta 60 prosenttia, mikä on eniten koko maailmassa.

Digitaalisten julkisten palvelujen käyttö kasvoi merkittävästi pandemian puhkeamisen jälkeen. Esimerkiksi huhtikuussa 2020 julkisen terveydenhuollon etäkäyntien määrä kasvoi 40-kertaiseksi Etelä-Karjalassa. Opetussektorilla etäopiskelu otettiin käyttöön kansallisella tasolla peruskouluissa, toisella asteella sekä yliopistoissa. Hyväksyttyjen tenttien määrä jopa kasvoi yliopistoissa edellisiin vuosiin verrattuna.

Yksi tärkeimmistä koronaviruskriisin digitaalisista torjuntatoimista on epäilemättä ollut Koronavilkku-kontaktinjäljityssovelluksen käyttöönotto. Sovelluksen käyttäjillä on vahva tietosuoja, ja jäljityssovelluksen lataaminen ja käyttäminen on vapaaehtoista. Sovellus oli ladattu jo miljoona kertaa vain päivä sen julkaisemisen jälkeen syyskuussa. Marraskuun loppuun mennessä sovellusta oli ladattu yli 2,5 miljoonaa kertaa, mikä on noin 47 prosenttia Suomen väestöstä.

Digitaalinen turvallisuus ja osallisuus vahvistavat luottamusta

Kansalaiset luottavat Suomen julkiseen sektoriin. Digitaalinen turvallisuus ja osallisuus takaavat luottamuksen myös tulevaisuudessa.

Suomi on tällä hetkellä sijalla 10. Estonian Cyber Security Index -vertailussa 161 maan joukossa. Valtioneuvoston periaatepäätös kattaa ensimmäistä kertaa digitaalisen turvallisuuden. Kehitysohjelmassa keskitytään kuntiin, joissa digiturvallisuuteen suunnatut resurssit ja tietoisuus ovat olleet valtiota vähäisemmät ja pieniä turvallisuusongelmia on ilmennyt.

Digitaalinen muutos ja osallisuus yhteiskunnassa korostavat kaikkien kansalaisten hyvinvoinnin, voimaannuttamisen ja yhdenvertaisuuden merkitystä sekä palveluiden saavutettavuutta ja käyttäjäystävällisyyttä. Kansalaisten ja yrittäjien valmiuksia sähköiseen asiointiin julkisen sektorin kanssa on tarvetta kehittää siitä huolimatta, että suomalaisella väestöllä on EU:ssa korkeimmat digitaaliset perustaidot, kuten DESI-indeksi osoittaa. Digitaalisten taitojen avulla voidaan vähentää henkilökohtaisia tapaamisia ja puhelintukea, jotka ovat kalliimpia palvelutapoja kuin digitaaliset palvelut, joita on saatavilla ympäri vuorokauden ja jotka ovat sijainnista riippumattomia.

Ihmiskeskeinen, ennakointikykyinen yhteiskunta on tulevaisuutta

Valtioneuvosto käynnisti tekoälyohjelman keväällä 2017. Globaalisti Suomi oli yksi nopeimmista maista tunnistamaan, millaisia toimia tekoälyn aikakausi edellyttää uusien käytäntöjen, investointien, osaamisen, etiikan ja julkisen keskustelun osalta.

Yksi tärkeimmistä suositelluista toimista oli rakentaa maailman parhaat julkiset palvelut tekoälyyn pohjautuvilla ratkaisuilla – eettisesti kestävällä tavalla. Tämä auttaa meitä pääsemään kohti ihmiskeskeistä ja ennakoivaa yhteiskuntaa.

AuroraAI on julkisen sektorin ratkaisu, jossa tekoälyjen ja autonomisten sovellusten muodostama verkko auttaa selvittämään, mitkä yksittäiset henkilöt tai yritykset tarvitsevat tiettyä palvelua. Virtuaaliset ja fyysiset palvelut järjestetään ihmisen elämän tapahtumien ympärille oikea-aikaisesti. Tämä parantaa käyttäjien ja julkisten palvelujen yhteensopivuutta, taklaten samalla tehottomuutta ja resurssien tuhlausta.

Suomi on vahvasti tietoon ja sen hyödyntämiseen perustuva yhteiskunta. Tietopohjainen päätöksenteko ja avoimuus ovat julkisen sektorin tapoja toimia. Tekoäly edellyttää laadukasta dataa, jotta se voi tukea päätöksentekoa tarkoituksenmukaisesti, tehokkaasti ja eettisesti. Suomessa rekisteripohjaiset tilastoaineistot ovat laadukkaita ja antavat luotettavaa tietoa yhteiskunnan ja yritysten toiminnasta. Suomi siirtyy digitaaliaikaan entistä nopeammin luomalla ihmis- ja yrityskeskeisen ennakoivan yhteiskunnan, jossa kansalaiset ja yksityinen sektori luottavat jatkossakin julkiseen hallintoon.