Hyvä hallinto ja sen turvaaminen

Suomen julkinen hallinto saa toistuvasti huippunoteerauksia koreasta laadustaan. Näin käy, kun kansainvälisessä vertailussa ovat esimerkiksi hallinnon laatu, luottamus viranomaisten toimintaan, korruption vähäisyys, hallinnollisen päätöksenteon  avoimuus, vastuullisuus tai asioinnin helppous. Nämä tekijät tukevat epäilemättä toisiaan. Jotta hyvä laatu pysyy yllä, näitä piirteitä on kuitenkin myös jatkuvasti tuettava, huollettava ja uudistettava.

Kun virkamies tekee hallintopäätöksen tai kunta tarjoaa palveluja, toiminnassa on noudatettava hyvän hallinnon vaatimuksia. Niihin kuuluvat muun muassa hyvä palvelu, asian vuorovaikutteinen käsittely, avoimuus, lakiin perustuvien oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttaminen sekä joustava menettely.

Tilanteesta riippuen hyvä hallinto voi edellyttää myös velvoitteita, kieltoja tai rajoituksia, jos ne ovat välttämättömiä esimerkiksi ympäristön pilaaminen, yksilön turvallisuuden vaarantamisen tai kilpailun rajoitusten estämiseksi. Sekä etuja ja palveluja että rajoittavia toimia toteuttaessaan viranomaisen on toimittava lain mukaan, puolueettomasti ja asiallisesti. Siksi on tärkeää, että hyvään hallintoon kuuluvat myös accountability sekä puolueettomuuden, tasapuolisuuden ja suhteellisuuden vaatimukset. Ne kohdistuvat sekä asian käsittelyyn että päätöksentekoon.

Miksi hyvä hallinto on tärkeää

Hyvään hallintoon pyritään eri syistä: siksi, että hallinto toimii liian byrokraattisesti ja kalliisti tai siksi, että ihmisten luottamus hallintoon on heikentynyt sen virkavaltaisuuden, etäisyyden tai huonon laadun vuoksi. Hyvä hallinto voi olla myös laadullinen tavoite sinänsä. Toisaalta myös näkökulma hyvään hallintoon vaihtelee: ekonomistin, management-konsultin ja juristin silmin katsottuna hyvään hallintoon kuuluu selvästi erilaisia elementtejä.

Yhtenä hyvään hallintoon pyrkimisen pontimena on hallinnon legitimiteetin turvaaminen. Luottamuksen vahvistamiseksi hallintoa pyritään parantamaan lisäämällä muun muassa sen avoimuutta, tehokkuutta, joustavuutta ja lähestyttävyyttä sekä tehostamalla mahdollisuuksia vaikuttaa viranomaisten toimintaan.

Kasvavat odotukset

Julkishallintoon kohdistuu myös kasvavia laadullisia ja sisällöllisiä odotuksia ja vaatimuksia. Tämä johtuu siitä, että julkishallinnon päätöksenteko ja julkinen sääntely vaikuttavat jokaisen elämään ja yritysten toimintaan monin eri tavoin. Siksi on tärkeää varmistaa, että viranomaiset toimivat asianmukaisesti ja laillisesti samoin kuin se, että yksilön oikeudet toteutuvat täysimääräisesti.

Hyvä hallinto on tärkeää myös hyvinvointivaltion tehtävissä, erityisesti julkisten palvelujen järjestämisessä. Pelkästään lainmukainen hallintotoiminta tai hyvinvointivaltioon kuuluvien etujen ja palvelujen saaminen ei ihmisille enää riitä, vaan viranomaisilta vaaditaan laadullisesti enemmän ja parempaa palvelua.

Lisäksi julkisten monopolien purkaminen ja julkisten palvelujen ulkoistaminen merkitsevät, että kilpailuasemassa toimivilta julkisilta elimiltä edellytetään vähintään yhtä hyvää palvelua kuin yksityisiltä palvelun tuottajilta. Käytännössä julkinen palvelu voi olla yksityistä parempaa, jos resurssit ovat riittävät.

Miten hyvää hallintoa ylläpidetään

Hyvä hallinto on turvattu perusoikeutena, joka velvoittaa viranomaisia ja virkamiehiä.  Samalla hyvä hallinto perustaa hallinnon asiakkaille oikeuksia, joita voidaan toteuttaa hallintotuomioistuimissa. Hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Sen vaatimuksia konkretisoivia säännöksiä on etenkin hallintolaissa, julkisuuslaissa ja virkamieslaissa. Sen noudattamiseen kohdistuu myös laillisuusvalvontaa.

Näiden normatiivis-virallisten takeiden lisäksi hyvän hallinnon takeisiin kuuluu myös pehmeämpiä ja epävirallisia elementtejä. Tässä suhteessa keskeisiä ovat muun muassa hallinnon toimintatavat, hallintokulttuuri, virkamiesten koulutustaso, virkamiesetiikka ja hallinnolliset käytännöt. Näitä osatekijöitä ei ole mahdollista määritellä kovinkaan tarkoin normein, vaikka niiden taso määrittää keskeisesti hallinnon laatua. Niihin voidaan sen sijaan vaikuttaa edistävästi muun muassa koulutuksella, organisatorisilla järjestelyillä, palvelusitoumuksilla ja jossain määrin ohjeistuksellakin.

Hyvä, ennakoitava ja luotettava hallinto on sekä yksilöiden että yritysten etu. Näihin tavoitteisiin kannattaa panostaa, eikä investointi välttämättä muodostu kalliiksi.  Huono hallinto vahvistaa byrokratiaa, heikentää viranomaisten legitimiteettiä, rajoittaa avoimuutta ja mahdollistaa vallan väärinkäytön. Näiden piirteiden hintaa tuskin voi aliarvioida.