Kriisin ja toivon vuosi

Vuosi 2020 tullaan muistamaan kriisivuotena koronaviruspandemian äkillisen puhkeamisen vuoksi. Pandemia kuormitti yhteiskuntia, lisäsi julkisen sektorin menotarpeita ja heikensi valtioiden tulopohjaa kaikkialla maailmassa. Vaikka ekspansiivista finanssipolitiikkaa tarvitaan pandemian jälkihoitoon vielä vuonna 2021, pitkään odotettu rokotusten käynnistyminen on johtanut odotuksiin talouden elpymisestä.

Suomi ei ole ollut poikkeus pandemiassa, vaikka taloutemme näyttää selviävän vuodesta 2020 pienemmillä vahingoilla kuin monet muut maat. Julkisten tulojen ja menojen epätasapaino on kasvanut voimakkaasti, ja vuonna 2020 Suomen julkisen velan odotetaan kasvavan alle 60 prosentista 69 prosenttiin bruttokansantuotteesta. Pandemian vaikutukset läikkyvät vuoteen 2021, ja valtion toimet yhteiskunnan ja talouden tukemiseksi tekevät julkisesta taloudesta edelleen merkittävästi alijäämäisen. Velkasuhteen kasvun odotetaan kuitenkin hidastuvan vuonna 2021, kun pandemia laantuu ja talouden elpyminen alkaa.

Toimiva hallinto ja kestävä rahoitus

Koronaviruspandemian aiheuttama jyrkkä kasvu julkisen sektorin velkaantumisessa edellyttää määrätietoista politiikkaa julkisen talouden vakauttamiseksi keskipitkällä aikavälillä, jotta vältämme liiallisen velkataakan. Vakailla talouksilla on yleensä tukenaan toimiva hallinto. Vakaat institutionaaliset puitteet sekä tehokkaat politiikkatoimet ja sääntely ovat sitä hyvän hallinnon ydintä, jolla tuetaan hallituksia niiden keskeisten politiikkatavoitteiden sekä julkisen talouden kestävyyden saavuttamisessa. Hallinto on myös olennaisin ESG-kriteeri, joka vaikuttaa valtion luottokelpoisuuteen ja pääomakustannuksiin. Nykyisessä globaalin velkataakan toimintaympäristössämme vaikuttaa siltä, että toimiva hallinto on entistä tärkeämpi tekijä, joka ohjaa suurten korkosijoittajien tekemiä valintoja.

Toimiva hallinto on Suomen perinteinen vahvuus. Vakaa demokratiamme ja poliittinen järjestelmämme kestävät hyvin kansainvälisen vertailun. Hallintomme tehokkuus, oikeusvaltioperiaate, toimiva sääntely ja korruption torjunta ovat meillä maailman vahvimpia ja vaikuttavat keskeisesti Suomen luottoluokituksiin. Nämä tekijät myös kuvastavat meitä velanhoitajina ja takaisin maksajina.

Hyvää hallintoa käsittelevät myös kaksi vieraskynäkirjoittajaamme. Anna-Maija Karjalainen kirjoittaa digitalisaation roolista julkisen hallinnon uudistustyössä ja siitä, miten digitalisaatio voi vahvistaa osallistumista ja luottamusta yhteiskuntaan. Olli Mäenpää käsittelee artikkelissaan hyvän hallinnon turvaamista lain näkökulmasta.

Varainhankinnan strategia

Valtiokonttorin päätehtävä on valtion lainanoton ja maksuvalmiuden varmistaminen. Vuonna 2020 Suomen valtio toteutti onnistuneesti 39,3 miljardin euron korotetun liikkeeseenlaskuohjelmansa. Pandemiaa edeltävä nettolainanottotavoitteemme oli kaksi miljardia euroa, mutta kassapuskureiden nopean kasvattamisen ja seitsemän lisätalousarviokierroksen jälkeen nettolainanotto oli kaiken kaikkiaan 18,3 miljardia euroa. Vuoden 2021 lainanottotarpeemme heijastaa edelleen pandemian ja sen jälkihoidon edellyttämien toimien laajuutta. Bruttolainanoton kokonaistarve lyhytaikainen rahoitus mukaan lukien on 35,9 miljardia euroa. Nettolainanoton odotetaan olevan 11,8 miljardia euroa.

Pysyvänä tavoitteenamme on pitää joukkovelkakirjamme houkuttelevina ja luottokelpoisina sijoittajille. Uskomme, että valtion vakaat luottoluokitusnäkymät sekä hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen määrätietoinen edistäminen tekevät Suomen valtion viitelainoista jatkossakin kiinnostavan sijoituskohteen, ja palvelevat hyvin kaikkien sijoittajiemme tarpeita.