Vuoden 2020 toteutunut bruttolainanotto oli 39,3 miljardia euroa. Tästä määrästä 21,3 miljardia oli pitkäaikaista lainanottoa ja loput lyhytaikaista lainanottoa. Lähitulevaisuuden bruttolainanottotarpeen arvioidaan pysyvän vuositasolla noin 35 miljardissa eurossa.
Maailmanlaajuinen pandemia ja sen aiheuttama talouden jyrkkä heikentyminen muuttivat rahoitustarvetta merkittävästi vuoden 2020 ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä. Alun perin ennakoitu 23,2 miljardin euron bruttolainanotto lähes kaksinkertaistui yli 40 miljardiin euroon. Tämä johtui sekä talousarvion menojen kasvusta että verotulojen laskusta. Varainhankinnan suunnitelmaa päivitettiin lisääntyneen lainanoton mukaisesti. Uusia velanoton instrumentteja ei otettu käyttöön, mutta olemassa olevia käytettiin aiempaa laajemmin ja jossain määrin eri tavalla kuin aiemmin.
Vuoden 2020 lopullinen budjetoitu bruttolainanottotarve oli 40,7 miljardia euroa, johon sisältyi 19,7 miljardia euroa nettolainanottoa. 39,3 miljardin euron bruttolainanotto kuitenkin riitti kattamaan menot kassavirtaperusteisesti ja turvaamaan riittävän maksuvalmiuden. Vuodesta 2011 lähtien lainanoton toteuma on saanut poiketa budjetoidusta määrästä, mikä on vähentänyt lainanottoa. Poikkeamat johtuvat muun muassa siitä, että toteutuneet tulot ja menot ovat poikenneet budjetoiduista määristä. Myös muutokset kassan koossa sekä siirtomäärärahojen ajoitus ovat vaikuttaneet lainanottoon. Kyseiset erot näkyvät kunkin vuoden valtion tilinpäätöksessä. Vuoden lopussa valtionvelka oli 124,8 miljardia euroa eli 18,5 miljardia enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
Vuodelle 2021 hyväksytyn talousarvion mukaan nettolainanottotarve on 11,8 miljardia euroa. 24,1 miljardin euron kuoletukset mukaan lukien vuoden kokonaislainanottotarve on 35,9 miljardia euroa. Vuoden 2021 strategiana on laskea liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa syndikoiduissa emissioissa, kasvattaa olemassa olevien viitelainojen kantoja huutokaupoissa ja täydentää pitkäaikaista varainhankintaa liikkeeseenlaskulla muissa valuutoissa, mahdollisesti dollarimääräisellä viitelainanalla, markkinaolosuhteiden salliessa. Lyhytaikainen varainhankinta valtion velkasitoumuksilla säilyy huomattavana ja sen arvioidaan olevan noin 50 prosenttia vuoden bruttolainanotosta.
Varainhankintastrategia
Suomen valtion varainhankinnan pääpaino on euromääräisissä viitelainoissa. Valtiokonttori käyttää syndikoitua liikkeeseenlaskutapaa uusien viitelainojen emittoinneissa. Olemassa olevien viitelainojen kantoja voidaan myöhemmin kasvattaa huutokaupoissa. Lisäksi Valtiokonttori voi laskea liikkeeseen lainoja myös muissa valuutoissa kuin euroissa Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa. Suomen valtio on sitoutunut täydentämään euromääräistä lainanottoaan muilla kuin euromääräisillä liikkeeseenlaskuilla palvellakseen laajempaa sijoittajakuntaa.
Tasoltaan nykyisenkokoinen varainhankinta mahdollistaa vuosittain kolme uutta euromääräistä viitelainaa, viitelainojen huutokauppoja ja yhden dollarimääräisen viitelainan. Lisäksi Valtiokonttori laskee liikkeeseen lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen kupongiltaan markkinakorkotasoa vastaavat viiden ja kymmenen vuoden lainat. Tavoitteena olevan 30-vuoteen ulottuvan likvidin viitelainakäyrän ylläpitämiseksi lasketaan liikkeelle myös 15-, 20- ja 30-vuoden viitelainoja markkinaolosuhteiden mukaan. Vuonna 2020 uusissa liikkeeseenlaskuissa otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön 20 vuoden maturiteetti vastauksena kasvaneeseen rahoitustarpeeseen.
Valtiokonttorin tavoitteena on säilyttää Suomen asema tunnustettuna ja luotettavana liikkeeseenlaskijana markkinoilla ja näin taata Suomen valtion rahoitusinstrumenttien kysyntä myös tulevaisuudessa.
Varainhankinnan operaatiot
Vuonna 2020 Suomen valtio laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa ja toteutti neljä huutokauppaa. Huutokauppojen ja syndikoitujen emissioiden lisäksi euromääräisiä viitelainoja laskettiin liikkeeseen kahdenvälisissä lisäemissioissa useiden päämarkkinatakaajien kanssa vuoden toisella neljänneksellä. Lyhytaikaista lainaa Valtiokonttori hankki laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia.
Kolme uutta euromääräistä viitelainaa laskettiin liikkeeseen syndikoiduissa emissioissa. Valtio laski helmikuussa liikkeeseen uuden vuonna 2036 erääntyvän 15-vuotisen viitelainan, jonka koko liikkeeseenlaskussa oli kolme miljardia euroa. Syndikointi houkutteli yli 160 sijoittajaa ja yli 21 miljardin euron tarjouskirjan.
Kesäkuussa valtio laski liikkeeseen uuden kolmen miljardin euron 20-vuotisen viitelainan. Viitelainan kysyntä oli voimakasta alhaisesta tuotosta huolimatta (0,30 prosenttia). Tarjouskirja kasvoi yli 25 miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia yli 220 sijoittajalta.
Elokuun lopulla valtio laski liikkeeseen uuden 10-vuotisen viitelainan syndikoidussa emissiossa, jonka koko oli kolme miljardia euroa. Tarjouskirjan koko oli 27 miljardia euroa, ja se sisälsi tarjouksia yli 150 sijoittajalta. Lainan tuotto -0,217 prosenttia oli ensimmäinen Suomen valtion syndikoidun viitelainan negatiivinen tuotto kyseisessä maturiteetissa.
Pandemiakriisin kärjistyessä alkukeväästä tuotot ja korkoerot kasvoivat valtioiden velkapaperimarkkinoilla. Tämä sai aikaan kysyntää Suomen valtion viitelainoille, kun samalla markkinoiden likviditeetti heikkeni tehden suurempien kauppaerien toteuttamisesta markkinatakaajille haastavaa. Loppusijoittajien kysyntään vastaamiseksi näissä olosuhteissa toteutettiin kahdenvälisiä viitelainojen lisäemissioita useimpien päämarkkinatakaajien kanssa jälkimarkkinaeriä suuremmilla kaupankäyntierillä. Suurin osa tässä muodossa olevista euromääräisistä viitelainoista oli 5-10 vuoden lainoja, joista saatiin yhteensä 7 350 miljoonaa euroa pitkäaikaista rahoitusta vuoden toisella neljänneksellä.
Huutokaupat
Vuoden aikana järjestettiin neljä euromääräisten viitelainojen huutokauppaa. Viitelainojen huutokaupoissa Valtiokonttori lainasi yhteensä noin 3,7 miljardia euroa.
Vuoden ensimmäisessä huutokaupassa maaliskuun puolivälissä Valtiokonttori myi 15.9.2024 erääntyvää viitelainaa. Huutokauppa kasvatti kyseisen viitelainan kantaa 715 miljoonalla eurolla 3 715 miljoonaan euroon. Huutokaupassa jätettiin tarjouksia 1,5-kertainen määrä suhteessa huutokaupan määrään.
Huhtikuun lopulla järjestetty toinen huutokauppa kasvatti vuonna 2029 erääntyvän viitelainan kantaa 4 172 miljoonasta eurosta 5 173 miljoonaan euroon. Kolmannessa huutokaupassa syyskuun lopulla Valtiokonttori laski liikkeeseen 15-vuotista viitelainaa, joka erääntyy 15.4.2036. Viitelainan kanta kasvoi 1 000 miljoonalla eurolla ja oli 4 000 miljoonaa euroa huutokaupan jälkeen.
Marraskuussa järjestettiin vuoden neljäs ja viimeinen huutokauppa vuonna 2030 erääntyvän uuden 10 vuoden viitelainan osalta. Viitelainan kanta kasvoi 951 miljoonalla eurolla ja oli huutokaupan jälkeen 3 951 miljoonaa euroa. Tarjousten suhde huutokaupan määrään oli 1,53.
Liikkeeseenlaskut eri valuutoissa
Vakiintuneen varainhankintastrategiansa mukaisesti Suomen valtio laski liikkeeseen uuden dollarimääräisen lainan toukokuussa. EMTN-ohjelman puitteissa liikkeeseenlasketun 10 vuoden viitelainan koko oli 1 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Tarjouskirja oli yli 4 600 miljoonaa dollaria ja se sisälsi tarjouksia yli 102 sijoittajalta. Liikkeeseenlasku suojattiin valuuttariskiltä.
Lainojen liikkeeseenlasku eri valuutoissa täydentää euromääräistä lainanottoa ja mahdollistaa osallistumisen myös sijoittajille, jotka eivät sijoita euromääräisiin lainoihin.
Lyhytaikainen lainanotto
Valtiokonttori laskee liikkeeseen euro- ja Yhdysvaltojen dollarimääräisiä velkasitoumuksia velkasitoumusohjelmaan nimettyjen pankkien välityksellä valtion rahoitustarpeiden ja valtiovarainministeriön asettamien ohjeiden mukaisesti. Vuonna 2020 lyhytaikaista lainanottoa käytettiin joustavana välineenä nopeasti kasvaviin rahoitustarpeisiin ja sen osuus vuotuisesta bruttorahoituksesta nousi tyypillisestä 30 prosentista 50 prosenttiin.
Vuonna 2020 Suomen valtio jatkoi euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja, joissa hinnat määrittyvät pankkien tekemien tarjousten perusteella. Velkasitoumushuutokauppoja järjestettiin helmi-, huhti-, touko-, kesä-, elo-, syys-, loka- ja marraskuussa. Velkasitoumuksia myytiin huutokaupoissa yhteensä 12 533 miljoonalla eurolla.
Valtiokonttori voi laskea velkasitoumuksia liikkeeseen myös muina ajankohtina kysynnän ja rahoitustarpeiden mukaan. Näissä tapauksissa Valtiokonttori määrittää tuottotason. Tämä liikkeeseenlaskutapa muistuttaa Euro Commercial Paper (ECP) -ohjelmaa.
ECP-muotoisia velkasitoumuksia laskettiin liikkeeseen viisi kertaa vuonna 2020: tammi-, maalis-, huhti-, touko- ja lokakuussa. Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen bruttomäärä oli 8 275 miljoonaa dollaria (7 275 miljoonaa euroa) ja euromääräisten velkasitoumusten bruttomäärä 8 955 miljoonaa euroa.
ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 6,5 kuukautta dollarimääräisten velkasitoumusten ja 7,1 kuukautta euromääräisten velkasitoumusten kohdalla. Huutokaupattujen euromääräisten velkasitoumusten keskimaturiteetti oli 7,9 kuukautta. Dollari- ja euromääräisten velkasitoumusten kanta vuoden lopussa oli 4 275 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja 14 348 miljoonaa euroa (4 378 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja 2 028 miljoonaa euroa vuonna 2019).
Likviditeetinhallinta
Valtion likviditeettitilanne pysyi vuoden aikana vahvana. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuun rajaan sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta. Koronapandemian aiheuttamien epävakaiden markkinaolosuhteiden ja taloudellisen epävarmuuden vuoksi kassavarat kasvoivat merkittävästi vuoden toisella neljänneksellä.
Kassavarat sijoitetaan vähäriskisille vastapuolille lyhyisiin maturiteetteihin.
Likviditeetinhallinta nojaa vahvasti kassaennustejärjestelmään. Kaikki valtion kirjanpitoyksiköt ennustavat seuraavan 12 kuukauden tulonsa ja menonsa Valtiokonttorin hallinnoimaan kassaennustejärjestelmään. Valtiokonttori käyttää näitä tietoja likviditeetinhallinnan päätösten pohjana.