Ennakoivat ja oikein kohdentuvat panostukset ilmastonmuutoksen hillintään, inhimilliseen pääomaan, hyvinvointiin ja terveyteen sekä hyvään hallintoon voivat parantaa talouden kasvumahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.
Monet institutionaaliset sijoittajat ympäri maailman ovat sitoutuneet erilaisiin vastuullisuutta koskeviin tavoitteisiin tai periaatteisiin, kuten YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteisiin. Myös valtionlainojen sijoittajat ovat tuoneet ESG-analyysin osaksi sijoitustensa riskianalyysia ja päätöksentekoa entistä laajemmin. Sääntelyn laajentuminen ohjaa omalta osaltaan rahoitusmarkkinoita ottamaan vastuullisuuskysymykset entistä tarkemmin huomioon.
Suomen valtio on sitoutunut kestävyystavoitteisiin niin kansallisella kuin EU-tasolla. Haluamme tarjota Suomen valtionlainojen sijoittajille olennaista ja ajankohtaista tietoa Suomen hallituksen kestävyyttä koskevista tavoitteista, sekä politiikkatoimista, joilla tavoitteisiin pyritään. Tavoitteiden lisäksi haluamme siis tuoda esiin konkreettisia toimenpiteitä. Suomen valtion varainhankinta keskittyy kuitenkin likvidin viitelainakäyrän ylläpitoon. Lainamäärissä mitattuna suhteellisen pienenä lainanottajana meille on tärkeää turvata koko viitelainakäyrän likvidiys. Siksi varainhankinnan strategiaamme ei toistaiseksi kuulu vihreiden lainojen tai muiden temaattisten lainojen liikkeeseenlasku.
Haluamme helpottaa Suomen valtionlainojen sijoittajien itsenäistä työtä ESG-tekijöiden huomioimiseksi sijoituksiin liittyvässä päätöksenteossa. Sijoittajille on tarjolla lukuisia indeksejä, indikaattoreita, raportteja ja analyyseja, jotka kuvaavat Suomen valtion ja yhteiskunnan kestävyyttä. Valtionvelka.fi -sivuston uudessa ESG-osiossa olemme koonneet näitä monia ulkoisia tieto- ja tilastolähteitä yhteen paikkaan.
Haluamme helpottaa Suomen valtionlainojen sijoittajien itsenäistä työtä ESG-tekijöiden huomioimiseksi sijoituksiin liittyvässä päätöksenteossa.
Yhtenä vuoden 2021 kohokohdista voidaan pitää Suomen nousua ykkössijalle kestävän kehityksen kansainvälisessä maavertailussa, jonka YK ja Bertelsmann-säätiö toteuttavat vuosittain. Kansallisella tasolla tärkein tietolähde Suomen etenemisessä kohti omaa tavoitettaan olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, on Ilmastovuosikertomus. Se on vuosittain julkaistava yhteenveto Suomen päästöjen kehityksestä, ilmastopolitiikan toteutumisesta ja päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta, jonka valtioneuvosto valmistelee eduskunnalle.
Sivustollamme on listattuna monia kansainvälisiä vertailuja ja rankingeja, jotka tarjoavat lisätietoa suomalaista yhteiskuntaa kuvaavista ympäristön, yhteiskunnan ja hallinnon tekijöistä. Monet näistä tekijöistä ovat valtionlainojen sijoittajille hyvin tuttuja. ESG-kriteereistä etenkin G (Governance) eli hallinnon laatu on perinteisesti kiinnostanut sijoittajia. Suomi on monella ESG-mittarilla mitattuna maailman kärkeä: oikeusvaltioperiaatteen toteutumisessa, instituutioiden vakaudessa, kansainvälisessä kilpailukyvyssä ja yhteiskunnallisessa tasa-arvossa.
Vastuullisuus on erittäin ajankohtainen teema juuri nyt, mutta valtioiden kohdalla ESG-tekijät eivät ole irrallisia, vaan tiivisti yhteydessä talouden suorituskykyyn. Ennakoivat ja oikein kohdentuvat panostukset ilmastonmuutoksen hillintään, inhimilliseen pääomaan, hyvinvointiin ja terveyteen sekä hyvään hallintoon voivat parantaa talouden kasvumahdollisuuksia pitkällä aikavälillä.
