Rahapolitiikan kiristyminen merkitsisi Suomen näkökulmasta vähittäistä paluuta normaalitilanteeseen, jossa olemme olleet aikaisemminkin. Kevyen rahapolitiikan oloissakin olemme koko ajan panostaneet sijoittajasuhteisiimme.
Inflaatio on kiihtynyt maailmantalouden elpyessä nopeasti vuonna 2021. Suomi ei ole poikkeus, sillä inflaatiota ovat vauhdittaneet myös energian hinnan yleinen nousu sekä maailmanlaajuiset häiriöt toimitusketjuissa. Energian hintaan kohdistuvien paineiden odotetaan hellittävän vuonna 2022, mutta pitkän aikavälin inflaationäkymät ovat epävarmat.
Keskuspankit ovat reagoineet uuteen inflaatioympäristöön valmistautumalla rahapolitiikan asteittaiseen kiristämiseen. Toisin sanoen, keskuspankit alkavat vähitellen ajaa alas määrällisen elvytyksen mukaisia toimiaan vähentämällä uusien varojen kerryttämistä taseisiinsa. Euroopan keskuspankki ilmoitti joulukuussa, että se alkaa vähitellen vähentää velkakirjaostojaan vuoden 2022 aikana. Jos tällainen suursijoittaja, joka on tukenut Euroopan valtioiden velkakirjamarkkinoita vuodesta 2015 alkaa asteittain pienentämään rooliaan, vaikuttaako se valtioiden liikkeeseenlaskuihin?
Meidän näkökulmastamme rahapolitiikan asteittainen kiristäminen merkitsee vähittäistä paluuta normaaleihin markkinaolosuhteisiin ja sijoittajakäyttäytymiseen.
Suomen valtion liikkeeseenlaskijana emme ole (kovin) huolissamme tästä. Meille on koko ajan ollut selvää, että jonakin päivänä keskuspankin velkakirjatuki lakkaa. Rahapolitiikan asteittainen kiristäminen merkitsisi vähittäistä paluuta normaaleihin markkinaolosuhteisiin ja sijoittajakäyttäytymiseen. Siksi emme koskaan ole ottaneet sijoittajakuntaamme annettuna. Päinvastoin – olemme koko tämän ajan ylläpitäneet jatkuvaa vuoropuhelua sijoittajien kanssa. Tällä varmistamme, että Suomen valtionvelka on hajautettu tehokkaasti erityyppisille sijoittajille alueellisesti ja lainamaturiteettien mukaan.
Tämä puolestaan takaa sen, että mahdollinen paluu normaalitilaan on Suomen valtion kannalta sujuva, ja vakaa AA+-luottoluokituksemme houkuttelee sijoittajia monipuolisesti myös tulevina vuosina.
Suomi kärjessä kansainvälisen kestävän kehityksen vertailussa
Suomi sijoittui vuonna 2021 ensimmäistä kertaa kärkeen kansainvälisessä kestävän kehityksen vertailussa. YK:n toteuttamassa vertailussa arvioidaan maiden etenemistä toimintaohjelma Agenda 2030:n ja sen kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa. Me haluamme omassa työssämme nostaa esiin sitä, kuinka Suomen valtio on vahvasti sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään ja kestävään kehitykseen niin kansallisesti kuin globaalisti. Kestävän kehityksen kysymykset ovat viime vuosina vaikuttaneet merkittävästi myös pääomamarkkinoiden kehitykseen. Valtionlainojen liikkeeseenlaskijoiden, kuten meidän, on huomioitava tämä kehitys jokapäiväisessä toiminnassamme.
Nykysijoittajia kiinnostavat rahallisen tuoton lisäksi yhä enemmän sijoitusten yhteiskunta- ja ympäristövaikutukset. Institutionaaliset sijoittajat kiinnittävät sijoituspäätöksissään entistä enemmän huomiota ympäristöä, sosiaalista ja inhimillistä pääomaa ja hyvää hallintoa näkyvästi tukeviin kestävän kehityksen ESG-kriteereihin (Environment, Social, Governance), jotka perustuvat yleensä YK:n määrittelemiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG). Sijoittajat vaativat liikkeeseenlaskijoilta entistä yksityiskohtaisempaa ESG-tietoa voidakseen tehdä moniulotteisempia sijoitus- ja luottoriskianalyyseja tarkastelemistaan sijoituskohteista.
Valtion liikkeeseenlaskemat lainat heijastavat valtion poliittisia tavoitteita, joilla on laajoja ja kauaskantoisia vaikutuksia myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Tästä syystä liikkeeseenlaskijoiden on ennakoiden ja läpinäkyvästi tarjottava sijoittajille tietoa laeista, asetuksista sekä muista verotukseen ja valtiontalouteen liittyvistä toimista, joilla valtio pyrkii edistämään ympäristöasioita, sosiaalisen pääoman kehitystä sekä hyvän hallinnon periaatteita. Juuri tämän vuoksi olemme luoneet sijoittajia varten verkkosivustollemme kokonaan uuden Suomen valtiota ja ESG-asioita käsittelevän osuuden. Se on koottu muun muassa institutionaalisilta sijoittajilta ja päämarkkinatakaajapankeiltamme saadun näkemyksen perusteella. Sivusto kattaa monia vastuullista sijoittamista koskevia aihealueita, ja ohjaa sijoittajia hyödyntämään tietolähteitä, kuten hallitusohjelmaa, tilastoja ja kansainvälisiä vertailuja.
Varainhankinnan strategia
Valtiokonttorin päätehtävä on valtion lainanoton ja maksuvalmiuden varmistaminen. Vuonna 2021 Suomen valtio toteutti onnistuneesti 27,8 miljardin euron liikkeeseenlaskuohjelman. Valtion vahvan maksuvalmiusaseman vuoksi Valtiokonttori päätti jättää nostamatta noin kahdeksan miljardia euroa vuoden 2021 budjettiarvioon sisältyneestä 11,7 miljardin euron nettolainanottotarpeesta.
Vuoden 2022 lainanottosuunnitelma on suuruusluokaltaan samanlainen kuin viime vuonna. Bruttolainanoton kokonaistarve lyhytaikainen rahoitus mukaan lukien on 28,7 miljardia euroa. Nettolainanoton odotetaan olevan seitsemän miljardia euroa.
Pysyvänä tavoitteenamme on pitää joukkovelkakirjamme houkuttelevina ja luottokelpoisina sijoittajille. Uskomme, että valtion vakaat luottoluokitusnäkymät sekä hyvän hallinnon ja kestävän kehityksen määrätietoinen edistäminen tekevät Suomen valtion viitelainoista jatkossakin kiinnostavan sijoituskohteen, ja palvelevat hyvin kaikkien sijoittajiemme tarpeita.
