Vastuullisuus näkyy tänä päivänä kaikkialla ja jatkuvasti. Enää ei tarvitse etsiä vastuullisuuteen liittyviä aiheita lehtien sisäsivuilta tai häivytettynä yritysraportoinnin liitetietoihin.
Vastuullisuus näkyy ja kuuluu kaikessa viestinnässä ja mikä tärkeintä, yhä kasvavassa määrin myös todellisessa toiminnassa. Vastuullisuuden syvällinen integroituminen sijoitustoimintaan vaatii vielä saatavilla olevan datan laadun ja kattavuuden paranemista.
Keskuspankit mukana muutoksessa
Keskuspankitkaan eivät ole immuuneja tälle muutokselle. Euroopan keskuspankin (EKP) strategiapäivityksen yhteydessä julkaistiin yksityiskohtainen tiekartta ilmastonmuutokseen liittyvien tekijöiden lisäämisestä osaksi rahapolitiikkaa. Keskuspankkien oman sijoitusvarallisuuden hallinnassa ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet huomioidaan raportoinnissa ja sijoitusvalinnoissa yhä useammin. Tästä konkreettisena esimerkkinä alkuvuodesta 2021 tehty EKP:n ja eurojärjestelmään kuuluvien kansallisten keskuspankkien tekemä yhteispäätös, jonka perusteella rahapolitiikan ulkopuolisten sijoitussalkkujen ilmastoriskeistä tullaan raportoimaan yhdessä päätettävien mittareiden ja tunnuslukujen avulla. Yhteismitallinen raportointi alkaa viimeistään alkuvuonna 2023.
YK:n tukemien vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) useamman tuhannen allekirjoittajien joukossa on myös muutama keskuspankki, eli vastuullisuus laajemmin kuin pelkän ilmastonmuutoksen näkökulmasta on siis mukana keskuspankkien oman sijoitusvarannon hallinnassa. Moniin muihin sijoittajiin verrattuna takamatkalta lähteneet keskuspankit ottavat nyt harppauksia vastuullisuuden huomioimiseksi omassa (sijoitus)toiminnassaan.
Raportointivaatimukset lisääntyvät
Vastuullisuuden kehittyminen tuo myös uusia toimintatapoja ja sijoitustuotteita markkinoille. Enää kyse ei ole pelkästä poissulkemisesta, vaan lisäväriä palettiin tuovat esimerkiksi aktiivinen omistajuus, vaikuttamisprosessit, teemasijoitukset, sijoitusten vaikuttavuuden mittaaminen ja erilaiset painotukset. Muutokset asettavat lisävaatimuksia liikkeeseenlaskijoille, kun sijoittajat kaipaavat laajemmin tietoja liikkeeseenlaskijan tavoitteista ja toiminnan vaikutuksista sekä ympäröivään yhteiskuntaan että ympäristön ja yhteiskunnan vaikutuksista liikkeeseenlaskijaan. Laadukasta, kattavaa ja vertailukelpoista informaatiota käytetään osana sijoituspäätöksiä riskien ja vaikutusten arviointiin ja omien tavoitteiden asettamiseen, unohtamatta sijoittajan omaa raportointia sidosryhmilleen. Dataa tarvitaan myös ilmastoriskimallien ja -laskennan kehittämisessä.
Suomen Pankin toimet
Suomen Pankin johtokunta on hyväksynyt pankin omat julkiset vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joissa esitellään, miten vastuullisuus näkyy pankin omassa varainhoidossa. ESG-integrointi, teemasijoittaminen ja normipohjainen tarkastelu ovat pääasialliset vastuullisen sijoittamisen lähestymistavat, joita pankin sijoitusorganisaatio noudattaa omassa työssään. Suomen Pankki on lisäksi asettanut hiilineutraalisuustavoitteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä koko omalle sijoitussalkulleen, pois lukien kulta, jolle ei vielä ole olemassa kansainvälistä laskentastandardia.
Valtiolainojen osalta on asetettu laadullinen tavoite julkisen keskustelun ylläpitämiseksi.
Hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen vaatii eri toimijoiden onnistumisen omissa tavoitteissaan. Tavoitteeseen pääsyn varmistamiseksi pankki on määritellyt jokaiselle omaisuuslajille omia välitavoitteita. Valtiolainojen osalta on esimerkiksi asetettu laadullinen tavoite julkisen keskustelun ylläpitämiseksi ja riittävien kansallisten tavoitteiden asettamiseksi. Sen sijaan osakesijoituksille on asetettu määrällinen 50 % päästövähennystavoite vuoden 2025 loppuun mennessä. Eri omaisuuslajien välitavoitteita kehitetään ja tarkastellaan säännöllisesti. Niiden toteutumisesta raportoidaan osana sijoitustoiminnan raportointia.
Suomen Pankki on allekirjoittanut ensimmäisten keskuspankkien joukossa YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet, joihin sisältyy laaja raportointivaatimus sijoittamisen periaatteista, organisoinnista, tavoitteista ja vaikutuksista. Omaa raportointia kehitetään ottaen huomioon keskuspankeille suunnatut suositukset ja kansainväliset raportointikehikot, esimerkiksi TCFD.
Hyvä raportointi rakentaa luottamusta
Vastuullisuudesta raportointi ei ole pelkkää taakse katsomista, vaan sen avulla voidaan myös kehittää omaa toimintaa. Hyvällä raportoinnilla rakennetaan luottamusta, lisätään avoimuutta ja tuetaan organisaation tekemistä. Siksi se on myös olennainen osa keskuspankin viestintää.
