Valtionlainamarkkinat ovat valtavan kilpaillut vuonna 2023. Tässä kilpailussa tehokkaasti hajautettu sijoittajakunta, laaja sijoittajapohja, kestävä varainhankintastrategia ja vakaa luottoluokitus ovat valtteja, joista tänä vuonna palkitaan.
Tänä vuonna katsauksemme erityisteemana on energia. Olemme pyytäneet kahta asiantuntijaa kirjoittamaan Suomen energiasiirtymästä: toista turvallisuuden, toista pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Venäjän tuonnin osuus Suomen energiankulutuksesta on perinteisesti ollut suuri. Nyt, osana EU-maiden yhteistä linjaa, Suomi on irtautunut venäläisestä energiasta.
Lähtökohtamme ei siis ollut kovin erilainen muihin Euroopan maihin nähden, mutta kiitos monipuolisen, hajautetun ja resilientin energiajärjestelmämme, irtautuminen tapahtui yllättävän nopeasti. Professori Veli-Pekka Tynkkynen Helsingin yliopistosta kirjoittaa Suomen “Ruxitista” kiehtovasti luvussa kolme.
Suomi on myös kiistämättä yksi edelläkävijöistä globaalissa siirtymässä kohti puhtaan energian käyttöä. Irrottautuminen Venäjän tuontienergiasta vain nopeuttaa tätä kehitystä. Uusiutuvan energian osuus kaikesta meillä käytetystä energiasta on EU:n toiseksi korkein – liki puolet – ja nopeasti kasvava tuulivoimakapasiteetti parantaa tilannetta entisestään, lisäten samalla Suomen energiantuotannon omavaraisuutta. Suomen vihreä siirtymä onkin jo pitkällä, kirjoittaa työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Riku Huttunen luvussa viisi.
Sota, joka muutti markkinan
Vuoden 2022 käännekohta oli Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan. Samalla toteutui maailmanlaajuinen riski, jota kukaan ei toivonut tai edes pitänyt todennäköisenä. Taloudessa oli inflaatiopaineita jo vuoden alkaessa, mutta helmikuussa syttynyt sota ja Euroopan riippuvuus venäläisestä energiasta sekoittivat asiat lopullisesti. Energian ja raaka-aineiden hinnat nousivat pilviin, mikä loi epävarmuutta pidemmän aikavälin inflaatio- ja kasvunäkymiin. Keskuspankit reagoivat hintapaineisiin nostamalla keskeisiä ohjauskorkojaan aggressiivisesti läpi vuoden 2022.
Euroopan rahoitusmarkkinoilla nähtiin viime vuonna valtionlainojen korkojen nopein nousu 40 vuoteen. Erittäin volatiili markkina kertoo epävarmuudesta Euroopan energiakestävyyttä ja inflaationäkymiä kohtaan.
Seurauksena tästä Euroopan rahoitusmarkkinoilla nähtiin tänä vuonna valtionlainojen tuottotasojen nopein nousu 40 vuoteen. Markkinoiden levottomuus on perimmältään johtunut geopolitiikasta. Erittäin volatiili markkina kertoo epävarmuudesta Euroopan energiakestävyyttä ja inflaationäkymiä kohtaan.
Nyt kirjoitushetkellä vaikuttaa siltä, että kovimmat nousupaineet energian hinnoissa ovat helpottaneet. Tuntuu, kuin Euroopan energiakriisissä pahin olisi ohi. Epävarmuus on kuitenkin suurta, ja Eurooppa on energiasiirtymässään kaikesta huolimatta vasta alkumatkalla.
Vuonna 2023 energiakriisi läikkyy valtionlainamarkkinoille energiayhtiöille ja kuluttajille suunnattujen julkisten tukipakettien välittämänä. Valtiot tulevat rahoittamaan nämä lisälainanotolla. Valtionlainojen tarjonta tulee euroalueella olemaan ennätyssuurta. Samaan aikaan keskuspankkien rahapolitiikka kääntyy määrällisestä keventämisestä kiristävään suuntaan, mikä tarkoittaa sitä, että valtioiden velkakirjojen muodostamat erät supistuvat keskuspankkien taseissa.
Valtionlainamarkkinat tulevat olemaan valtavan kilpaillut tänä vuonna. Tässä kilpailussa tehokkaasti hajautettu sijoittajakunta, laaja sijoittajapohja, kestävä varainhankintastrategia ja vakaat luottoluokitukset ovat valtteja, joista palkitaan.
Varainhankinnan strategia
Valtiokonttorin päätehtävä on valtion lainanoton ja maksuvalmiuden varmistaminen. Vuonna 2022 Suomen valtio toteutti onnistuneesti 34 miljardin euron liikkeeseenlaskuohjelman, joka sisälsi 13 miljardia euroa nettolainanottoa.
Suomen valtion varainhankintastrategia tulee tänä vuonna olemaan hyvin samanlainen kuin viime vuonna rahoitettavien määrien ollessa samaa luokkaa. Vuoden 2023 budjetoitu bruttolainanottotarve on arviolta 38,5 miljardia euroa, josta nettolainanoton osuus on 10,4 miljardia euroa.
Pysyvänä tavoitteenamme on pitää joukkovelkakirjamme houkuttelevina ja luottokelpoisina sijoittajille. Uskomme, että Suomen valtion vahva AA+ -luokitus ja vakaat näkymämme tekevät valtion viitelainoista tänäkin vuonna kiinnostavan sijoituskohteen.
