Suomen energiasiirtymä on jo pitkällä. Ilmastotavoitteiden kannalta tämän vuosikymmenen suuri haaste on liikenteen päästöjen leikkaaminen, ja ratkaiseva askel energiaintensiivisen teollisuuden puhtaiden ratkaisujen käyttöönotto 2030-luvulla.
Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, mutta Eurooppaan kohdistuvan energiasodan eri muodoissaan se aloitti jo syksyllä 2021. Energian niukkuus on osa laaja-alaista vaikuttamista, joka mittaa yhteiskuntien kestävyyttä.
Suomi on sopeutunut täysin uuteen tilanteeseen nopeasti. Muutos perustuu sekä puhtaan energian käyttöön, että poikkeuksellisen vahvaan varautumiseen. Alla neljä keskeistä huomiota Suomen energiapolitiikan lyhyen ja pitkän aikavälin näkymistä.
Vauhdilla irti venäläisestä energiasta
Suomessa käytetystä energiasta noin kolmannes on tuotu perinteisesti Venäjältä. Nyt tuo osuus on jo lähellä nollaa. EU-pakotteet sekä Suomen omat toimet ovat lopettaneet puupolttoaineiden, putkikaasun, sähkön, öljyn ja kivihiilen tuonnin kokonaan. Monet Keski-Euroopan maat sen sijaan kipuilevat vielä pitkään kaasu- ja öljyputkista johtuvan Venäjä-riippuvuuden kanssa.
Suomen ripeän irtautumisen ovat mahdollistaneet kattava varautuminen sekä johdonmukaiset toimet. Kuin symbolina tälle, kelluva LNG-terminaali on juuri ajettu Inkoon satamaan ja liitetty Suomen kaasuverkkoon varmistamaan maakaasuhuoltoamme. Tämä ei ole kuitenkaan ristiriidassa vihreän siirtymän kanssa: Suomi on vähentänyt maakaasun käyttöä ennätysmäärän, yli 50 prosenttia, viimeisen vuoden aikana. Suomen talous on myös poikkeuksellisen vähän öljytuotteista riippuvainen.
Uusiutuvan energian osuus on jo liki puolet kaikesta Suomessa käytetystä energiasta. Sähköstä 90 prosenttia on fossiilivapaata. Vuonna 2022 otettiin käyttöön aivan poikkeuksellinen määrä päästötöntä voimalaitoskapasiteettia: yli 2 400 megawattia tuulivoimaa ja 1 600 megawattia ydinvoimaa.
Olennaista on energian saatavuus
Yhteiskunnan toimintojen kannalta elintärkeää onkin turvata nimenomaan energian jatkuva saatavuus. Energiaverkkomme ja satamamme ovat mahdollistaneet tuonnin uudelleensuuntaamisen. Vuonna 2022 tarpeen olivat uudenlainen polttoaineiden hankinta sekä infrastruktuurin vahvistaminen. Suomen huoltovarmuusorganisaatio on toimiva ja ketterä – kansainvälisessä vertailussa ehdotonta huippuluokkaa.
Sähkön kulutus oli Suomessa loppuvuodesta 2022 joka kuukausi 7-10 % edellisvuotta pienempää.
Energiasota on kuitenkin lisännyt sähköpulan riskiä. Tässä haastavassa tilanteessa ihmiset vähensivät kiitettävästi energian kulutustaan ja olemme onnistuneet säilyttämään vakaan sähköhuollon. Sähkön kulutus oli Suomessa loppuvuodesta 2022 joka kuukausi 7-10 % edellisvuotta pienempää. Nopeasti kehittyvä voimalaitos- ja verkkokapasiteetti auttaa ylläpitämään Suomessa perinteisesti korkean toimitusvarmuuden jatkossakin.
Markkinat ovat energiahuollon perusta
Hintojen kohottua eräät kommentoijat ovat ehdottaneet markkinoiden toiminnan kahlitsemista sekä raskaaseen sääntelyyn siirtymistä. Energian niukkuus toki näkyy korkeina hintoina, mikä ei kuitenkaan tarkoita markkinoiden epäonnistuneen. Toimivat markkinat ovat joka tapauksessa paras tapa allokoida resurssit ja tuotanto tehokkaasti.
Voimakas sääntely sähkömarkkinoilla johtaisi itse asiassa toistuviin sähköpulatilanteisiin. Vaikka saavutamme pian ensi kertaa sitten 1960-luvun sähköomavaraisuuden vuositasolla, tarvitsemme edelleen vahvoja ulkomaanyhteyksiä. Rajat ylittävät sähkömarkkinat ovat meille mahdollisuus, eivät uhka.
Pohjoismaiset markkinat ovat auttaneet myös pitämään hintoja kohtuullisina: vuonna 2022 Suomen sähkön hinnat olivat Euroopan toiseksi alhaisimmat. Tämä perustuu puhtaaseen tuotantoon, jota on kehitetty vuosikymmeniä: vesivoimaan, ydinenergiaan ja tuulivoimaan.
Pitkällä aikavälillä investoinnit ratkaisevat
Jatkossakin voimme voittaa toimitusvarmuus- ja hintahaasteet vain investoimalla puhtaan energian tuotantoon ja joustoa tuoviin ratkaisuihin. Työ- ja elinkeinoministeriö myös tukee hyviä hankkeita ennätysmäärin. Tärkeää on kiihdyttää uuden, innovatiivisen teknologian käyttöönottoa. Se voi liittyä niin energian käyttöön kuin erilaisiin kysyntäjoustoa ja sektori-integraatiota lisääviin ratkaisuihin.
Energiajärjestelmän vähähiilistäminen on meillä jo pitkällä.
Tavoitteena kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa on saavuttaa ilmastoneutraalius vuonna 2035. Energiajärjestelmän vähähiilistäminen onkin jo pitkällä. Tämän vuosikymmenen suuri haaste on liikenteen muuttaminen päästöttömäksi. Viimeinen, ratkaiseva askel koskee Suomelle tärkeää energiaintensiivistä teollisuutta: teräs- ja kemianteollisuudessa siirrytään vetyyn ja muihin puhtaisiin ratkaisuihin 2030-luvulla.
Suomalainen elinkeinoelämä on tiekartoissaan osoittanut olevansa täysin tämän kehityskulun takana ja pitää sitä valttina globaalissa kilpailussa. Myös Suomen valtio on valmis satsaamaan vahvasti vihreään siirtymään. Investointiympäristön turvaamiseksi tarvitaan pitkäjänteisiä ratkaisuja myös EU:n energiamarkkinasääntelyn osalta.
