Vuoden 2022 keskeisiä asioita kestävyyden näkökulmasta olivat ilmastolain uudistus, Suomen eteneminen Agenda 2030:n mukaisissa kestävän kehityksen tavoitteissa sekä uusi T&K-rahoituslaki, joka nostaa julkisen tutkimus- ja kehittämisrahoituksen tasoa asteittain vuoteen 2030 asti. Tällä tavoitellaan vahvempaa kilpailukykyä ja tuottavuuden kasvua.
Ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttaminen epävarmaa hiilinielujen pienenemisen vuoksi
Suomi pyrkii ilmastoneutraaliksi vuoteen 2035 mennessä, ensimmäisenä hyvinvointivaltiona maailmassa. Tavoite perustuu osin Suomen merkittäviin hiilinieluihin, ennen kaikkea metsiin, jotka kattavat lähes kolme neljäsosaa Suomen pinta-alasta.
Mitkä ovat Suomen ilmastotavoitteet? Tämä englanninkielinen video tiivistää asian alle kahteen minuuttiin. Artikkeli jatkuu videon jälkeen.
Hiilineutraaliustavoite edellyttää, että vuonna 2035 päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin nielut. Vuonna 2022 tämä tavoite kirjattiin lakiin. Heinäkuussa voimaan tulleessa ilmastolaissa myös tarkennettiin Suomen päästövähennystavoitteita. Uudet tavoitteet ovat 60 % vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä, 80 % vuoteen 2040 mennessä, ja vähintään 90 % (mutta pyrkimyksenä 95 %) vuoteen 2050 mennessä, verrattuna päästöjen tasoon vuonna 1990.
Suomen päästöjen kehitystä, ilmastopolitiikan toteutumista ja päästövähennystavoitteissa etenemistä seurataan ympäristöministeriön julkaisemassa ilmastovuosikertomuksessa, jollaisen valtioneuvosto toimittaa vuosittain eduskunnalle.
Ilmastovuosikertomus 2022 julkaistiin lokakuun lopulla, ja sen mukaan Suomen kokonaispäästöt pysyivät jokseenkin ennallaan vuonna 2021, mutta maankäyttösektori muuttui nettonielusta päästölähteeksi ensimmäistä kertaa mittaushistorian aikana. Syyksi arvioidaan runsaita hakkuita ja metsien kasvun hidastumista. Nettopäästöjen kehitys on olennaista ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta: maankäyttösektorin muuttuminen päästölähteeksi lisää nettopäästöjen määrää, ja voi siten lisätä tarvetta päästövähennyksiin muilla sektoreilla. Metsiä, hiilinieluja ja Suomen ilmastotavoitteita koskeva keskustelu tulee jatkumaan vilkkaana kevään 2023 eduskuntavaalien alla, ja sen jälkeenkin.
Vuonna 2021 Suomen kokonaispäästöt olivat edellisvuoden tasolla. Kokonaispäästöillä tarkoitetaan taakanjakosektorin ja päästökauppasektorin yhteenlaskettuja päästöjä. Kokonaispäästöt pienenivät 32 % vuoden 2005 tasosta.
Taakanjakosektorin päästöt vähenivät 3 %. Suomi alitti selvästi taakanjakosektorille asetetun päästökiintiön.
Päästökauppasektorilla päästöt lisääntyivät 4 % vuonna 2021, koska hiiltä kului enemmän kuin vuonna 2020. Kivihiilen kulutuksen kasvuun vaikuttivat muun muassa edellisvuotta kylmempi sää sekä maakaasun korkea markkinahinta.
Negatiiviset arvot kuvaavat maankäyttösektorin nettonielua. Vuodesta 2005 eteenpäin kokonaispäästöt on jaettu taakanjako- ja päästökauppasektoreille. Vuoden 2021 tieto on pikaennakko. Lähde: ympäristöministeriö, Ilmastovuosikertomus 2022.
Lisätietoa ja päätulokset grafiikkana löytyy vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksesta
Suomi kestävän kehityksen ykkösmaa
Vuonna 2022 Suomi otti jälleen kärkisijan kansainvälisessä maavertailussa, jossa arvioidaan, miten valtiot edistävät kestävän kehityksen tavoitteita. Suomi otti ykkössijan 163 maan vertailussa toista kertaa peräkkäin.
Kuvio osoittaa Suomen trendin 17:ssä kestävän kehityksen tavoitteessa. Lähde: Sustainable Development Report 2022
Toimintaohjelma Agenda 2030:n kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita on 17. Vertailun mukaan Suomi on saavuttanut köyhyyden vähentämiseen, puhtaaseen ja edulliseen energiaan sekä hyvään koulutukseen liittyvät tavoitteet. Suomi pärjää hyvin sosiaalisen kestävyyden tavoitteissa ja on lähellä saavuttaa myös muun muassa eriarvoisuuden vähentämiseen, sukupuolten tasa-arvoon, inhimilliseen työhön ja talouskasvuun sekä rauhaan ja oikeusvaltioon liittyvät tavoitteet.
Suomella on sen sijaan vielä paljon tekemistä ekologiseen kestävyyteen liittyvien tavoitteiden saavuttamisessa. Näitä ovat muun muassa ilmastonmuutoksen torjunta, kulutus- ja tuotantotapojen kestävöittäminen sekä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen. Helmikuussa 2022 päivitetyssä kestävyystiekartassaan hallitus analysoi Suomen kestävyyshaasteita, ja pohti uusia keinoja niiden ratkaisemiseksi.
Maavertailun keskeinen viesti oli kuitenkin se, että maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tavoitteet eivät etene. Useat samanaikaiset ja toisiinsa kytkeytyvät terveyttä, ilmastoa, luonnon monimuotoisuutta ja turvallisuutta uhkaavat kriisit ovat hidastaneet kestävän kehityksen tavoitteissa etenemistä merkittävästi. Tavoitteiden saavuttaminen tuottaa vaikeuksia myös rikkaille maille, joissa kestämätön kulutus ja globaalit toimitusketjut saavat aikaan negatiivisia ulkoisvaikutuksia.
Kestävän kehityksen maavertailu (sivu on englanniksi) julkaistaan vuosittain ja sen toteuttavat YK:n kestävän kehityksen ratkaisujen verkosto (SDSN) ja Bertelsmann-säätiö.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus pysyvästi korkeammalle tasolle
Suomi pyrkii nostamaan tutkimus- ja kehitysrahoituksensa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää julkisen T&K-rahoituksen nostamista 1,33 prosenttiin bruttokansantuotteesta siten, että julkinen sektori kattaa kokonaisrahoituksesta kolmanneksen ja yksityinen sektori kaksi kolmannesta.
Vuonna 2022 poliittinen tahtotila vietiin lainsäädäntöön. Eduskunta hyväksyi joulukuussa lain, jolla valtion vuosittainen T&K-rahoitus kasvaa niin, että julkisen sektorin T&K-rahoitus saavuttaa tavoitellun bkt-osuuden vuoteen 2030 mennessä ennustetun talouskasvun oloissa. Käytännössä valtion T&K-rahoitus kasvaa vuosittain noin 260 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2021 Suomi käytti tutkimus- ja kehitystyöhön 3,0 % bruttokansantuotteesta.
Tuottavuuden kasvu on hidastunut kaikissa kehittyneissä maissa, mutta Suomessa tuottavuus on kehittynyt erityisen heikosti. Panostukset tutkimukseen, tuotekehitykseen ja innovaatioihin ovat Suomessa jo pidemmän aikaa laskeneet, vaikka T&K-panostusten merkitys tunnetaan hyvin.
Ehkä juuri tästä syystä kaikki eduskuntapuolueet olivat yksimielisiä siitä, että Suomessa tarvitaan suunnitelma kilpailukykyä vahvistavista investoinneista, joka ulottuu yhtä hallituskautta pidemmälle. T&K-rahoituslain ohella eduskunta hyväksyi vuonna 2022 lain uudesta T&K-toiminnan verotuesta, jolla pyritään lisäämään yksityisen sektorin T&K-toimintaa.
