Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen 1,9 prosenttia vuonna 2022. Vienti, kotimainen kulutus ja investoinnit kasvoivat vuonna 2022. Talouskasvu hidastui loppuvuonna, mutta työllisyyden kasvu jatkui. Vuoden 2022 lopussa Suomen työllisyysaste oli ennätyksellisen korkea.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti keväällä 2022 merkittävästi energian hintoja jo valmiiksi korkealta tasolta. Laaja-alainen hintojen nousu heikensi kotitalouksien ostovoimaa, koska tulot eivät kasvaneet hintojen nousun tahdissa. Vuoden 2022 keskimääräinen inflaatio oli 7,1 prosenttia.
Julkinen talous
Julkisen talouden alijäämä pieneni vuonna 2022 BKT:n nopean nimelliskasvun ja työllisyyden kasvun tukemana. Verotulot kasvoivat reippaasti, 7,7 prosenttia, kun taas koronaviruspandemian hoidosta aiheutuneet menot olivat paljon edellisvuosia pienemmät. Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:seen on laskenut parin viime vuoden aikana BKT:n vahvan nimelliskasvun myötä. Valtiovarainministeriö kuitenkin ennustaa, että velkasuhde kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2023. Valtionhallinnon ja paikallishallinnon mittavat alijäämät sekä kohonneet velanhoitokustannukset pitävät velkasuhteen nousevalla uralla.
Julkisen talouden alijäämä pieneni huomattavasti vuonna 2022 edellisvuoden alijäämään nähden. Valtiovarainministeriön arvion mukaan julkisen talouden alijäämä oli 0,8 prosenttia BKT:sta vuonna 2022. Julkisen talouden velkasuhde oli 71,7 prosenttia vuonna 2022, hieman alempi kuin edellisvuonna. Valtionvelka oli arviolta 51,6 prosenttia BKT:sta ja valtiontalouden alijäämä 1,8 prosenttia BKT:sta vuoden 2022 lopussa.
Suomen vahvuudet kuten verrattain vahva julkistalous, talouden kilpailukyky ja hyvä hallinto näkyvät valtion korkeina luottoluokituksina. Suomen valtiolla on sopimukset Fitch Ratingsin ja S&P Global Ratingsin kanssa luottoluokitusten tuottamisesta. Pitkäaikaisen velan luottoluokitukset ovat kummaltakin luottoluokituslaitokselta AA+. Molemmat pitävät valtion luokituksen näkymiä vakaina.
Korkotason kehitys
Vuotta 2022 voi kuvailla rajuksi sekä rahoitusmarkkinoilla että Euroopan maaperällä. Venäjän hyökkäyssodasta alkanut energiamarkkinakriisi yhdistettynä globaalien toimitusketjujen häiriöihin aiheutti inflaatiokehitystä, jollaista ei oltu nähty vuosikymmeniin, ja sai aikaan jyrkän käänteen keskuspankkien rahapolitiikassa niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassa. Yhdysvaltain keskuspankki on nostanut tärkeintä ohjauskorkoaan yli 4 prosenttiyksikköä ja Euroopan keskuspankki (EKP) vastaavasti 2,5 prosenttiyksikköä vuoden aikana estääkseen inflaation juurtumisen korkealle tasolle. Tämän seurauksena valtionlainojen korot nousivat vuoden aikana jyrkästi molemmin puolin Atlanttia, mikä teki vuodesta poikkeuksellisen heikon velkakirjasijoittajille. Samaan aikaan myös osakemarkkinat tuottivat heikosti inflaation painamana.
Valtion velkakirjojen jälkimarkkinakorkojen muutokset ovat heijastelleet markkinoiden muuttuvia odotuksia keskuspankkien ohjauskorkojen huipusta tämänhetkisessä nousukehityksessä. Kirjoitushetkellä tämä ei nousu ei ilmeisesti vielä ole ohi. Samaan aikaan kun EKP lopetti valtioiden, muiden julkisyhteisöjen ja yrityssektorin arvopapereiden nettomääräiset rahapoliittiset ostot, joukkovelkakirjojen tarjonta nousi enenevässä määrin markkinoiden tähtäimeen, kun monet Euroopan valtiot pyrkivät toteuttamaan kuluttajille suunnattuja tukitoimia ja varautumaan odottamattomiin menoihin. Heinäkuusta 2022 lähtien EKP on tehnyt vain olemassa olevan rahapoliittisen joukkovelkakirjalainasalkun uudelleensijoituksia, tosin tietyin joustoin osassa jäsenmaita, kun rahapolitiikan välittyminen euroalueella on haluttu säilyttää ja turvata.
Kun rahapolitiikan aggressiivisen kiristyminen kasvatti talouden taantuman riskiä, valtionlainojen tuottokäyrät ovat kääntyneet laskuun monilla markkinoilla vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Tämä pätee niin suurimpien eurooppalaisten valtioiden, Yhdysvaltojen kuin myös Suomen markkinoihin.
Kaupankäynti jälkimarkkinoilla
Vaikka alijäämä pienentyi suhteessa BKT:hen, Suomen valtionlainojen (RFGB) tarjonta vuonna 2022 kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Valtionlainojen korkoero Saksaan kuitenkin kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla eurooppalaisten verrokkien mukana, kun epävarmuus kasvoi ja likviditeetti heikkeni markkinoilla. Suomen 10-vuotisen viitelainan korkoero Saksaan pysytteli tämän jälkeen vuoden puolivälin tasolla. Ensin ero leveni vuoden kolmannella neljänneksellä, ja sitten pieneni vuoden viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2022 RFGB-lainat tarjosivat Hollannin lainoja parempaa tuottoa ja vuoden jälkipuoliskolla myös Ranskan lainoja parempaa tuottoa, mutta pysyivät EU:n lainoja kalliimpina ja lähes samalla tasolla kuin Itävallan lainat. Absoluuttisesti tarkasteltuna tuottotasot muuttuivat merkittävästi, sillä nykyinen 10 vuoden RFGB-laina tuotti alle 0,2 prosenttia tammikuun alussa ja 3,1 prosenttia vuoden lopussa.
Euroopan valtionvelkakirjamarkkinoiden yleinen epävakaus ja epävarmuus heikensivät RFGB-lainojenkin jälkimarkkinalikviditeettiä vuonna 2022. Suomen valtionlainojen jälkimarkkinalikviditeetti myös heikkeni enemmän kuin suurempien markkinoiden jälkimarkkinalikviditeetti, erityisesti verrattuna futuurisopimuksia sisältäviin markkinoihin. Joitakin merkkejä lainojen kallistumisesta repo-markkinoilla on nähty vuoden loppua kohti etenkin joidenkin pidempään markkinoille olleiden lainojen osalta korkokäyrän lyhyemmässä päässä.
Valtiokonttori tekee tiivistä yhteistyötä päämarkkinatakaajapankkien kanssa Suomen viitelainojen likviditeetin ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi. Suomen valtion viitelainojen kaupankäyntialustoja ovat MTS Finland, BGC eSpeed ja ICAP BrokerTec. Valtiokonttori ei osallistu lainojen kaupankäyntiin jälkimarkkinoilla, joilla päämarkkinatakaajat ja muut markkinaosapuolet käyvät keskinäistä kauppaa. Vuonna 2022 viitelainojen nimellismääräinen vaihto jälkimarkkinoilla markkinatakaajien välisessä kaupassa oli keskimäärin 4,9 miljardia euroa kuussa (7,7 miljardia euroa vuonna 2021).
Valtiokonttori seuraa aktiivisesti päämarkkinatakaajien osto- ja myyntitarjouksia jälkimarkkinoilla. Päämarkkinatakaajien välisessä kaupankäynnissä Valtiokonttori on määritellyt maturiteettikohtaiset osto- ja myyntitarjousten välisten erojen tavoitetasot, joiden toteutumista seurataan. Jokaista päämarkkinatakaajaa verrataan kaikkien markkinatakaajien osto- ja myyntitarjousten eroista laskettuun keskiarvoon. Valtiokonttori raportoi analysoidut viitelainojen tarjoustiedot viikoittain päämarkkinatakaajapankeille. Vuonna 2022 päämarkkinatakaajin välisten markkinoiden olosuhteet valtion viitelainojen kaupankäynnille heikkenivät helmikuun lopusta lähtien, ja osto- ja myyntitarjousten erot kasvoivat erityisesti vuoden jälkipuoliskolla.
Päämarkkinatakaajat raportoivat asiakaskauppamäärät Valtiokonttorille EMAR-järjestelmällä (Euro Market Activity Reporting). Raportointi tapahtuu kuukausittain ja tietoja hyödynnetään seuranta- ja analyysityössä. EMAR-tietojen mukaan asiakaskaupan jälkimarkkinavaihto pienentyi hieman vuoden 2021 tasosta. Vuotuinen vaihdanta oli yhteensä 95,75 miljardia euroa. Keskimääräinen kuukausivaihdanta (myynnit ja ostot yhteensä) oli vuonna 2022 8,0 miljardia euroa (8,5 miljardia euroa vuonna 2021). Keskimääräinen kuukausivaihdanta oli 7,5 prosenttia euromääräisten viitelainojen kannasta (8,2 prosenttia vuonna 2021).
