Vuoden 2022 toteutunut bruttolainanotto oli 34,31 miljardia euroa. Tästä määrästä 17,05 miljardia oli pitkäaikaista lainanottoa ja loput 17,26 miljardia lyhytaikaista lainanottoa. Tulevien vuosien bruttolainanottotarpeen arvioidaan pysyvän vuositasolla noin 35–40 miljardissa eurossa.

Toteutunut bruttolainanotto vuonna 2022 oli 34,31 miljardia euroa, josta 17,05 miljardia euroa oli pitkäaikaista ja 17,26 miljardia euroa lyhytaikaista lainanottoa.

Suomen bruttokansantuote kasvoi ripeästi vuoden 2022 ensimmäisellä puoliskolla, mutta kasvu hidastui loppuvuotta kohden. Poikkeusoloissakin Suomen talous osoittautui yllättävän vahvaksi. Julkisen talouden rahoitusasemaa tukivat talouden nopea nimelliskasvu ja korkea työllisyysaste.

Budjetoitu bruttolainanotto vuodelle 2022 oli 40,944 miljardia euroa, josta nettolainanottoa oli 19,306 miljardia. Nettolainanottoarvio piti sisällään varautumisen 10 miljardin euron lainanmyöntötarpeeseen energia-alalle. Tätä rahoitusta ei tarvittu, sillä lainoja ei nostettu eikä edes haettu järjestelyn puitteissa vuoden 2022 aikana. Valtion velanoton tarvetta toisaalta kuitenkin nosti valtionvelan korkoriskiaseman hallintaan liittyvien vakuusvaateiden kasvu, joka on seurausta korkojen noususta. Valtion antamat vakuudet ovat valtion taseessa saatavia, ja annettu vakuus palautuu valtiolle koronvaihtosopimusten erääntyessä.

Nämä seikat huomioiden valtion menojen kattamiseen ja valtion maksuvalmiusaseman turvaamiseen tarvittiin vuonna 2022 noin 6,6 miljardia euroa budjetoitua vähemmän. Toteutunut nettolainanotto oli 12,68 miljardia euroa. Vuoden 2022 lopussa valtionvelka oli noin 142 miljardia euroa.

Kaaviossa esitetään Suomen valtionvelan määrä ja suhde bruttokansantuotteeseen vuosina 2014–2022. Valtionvelka oli 141,7 miljardia euroa vuoden 2022 lopussa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 51,6 prosenttia.

Kaaviossa esitetään vuosittainen bruttolainanotto, kuoletukset ja nettolainanotto vuosina 2014–2024. Kuoletuksia oli 21,64 miljardin euron edestä ja nettolainanoton määrä oli 12,68 miljardia euroa vuonna 2022.

Valtion talousarvion mukainen nettolainanoton tarve vuodelle 2023 on 10,4 miljardia euroa. Kuoletuksia on 28,0 miljardia euroa, mikä tarkoittaa yhteensä 38,4 miljardin bruttolainanoton tarvetta vuodelle 2023.

Vuoden 2023 strategiana on laskea liikkeelle kolme uutta euromääräistä lainaa syndikoiduissa emissioissa ja kasvattaa olemassa olevien viitelainojen kantoja säännöllisillä huutokaupoilla. Suunnitelmissa on lisäksi täydentää pitkäaikaista varainhankintaa liikkeeseenlaskulla muissa valuutoissa, mahdollisesti dollarimääräisellä viitelainalla, jos markkinaolosuhteet sallivat. Lyhytaikaisen lainanoton eli velkasitoumusten osuuden arvioidaan olevan noin 50 prosenttia vuoden bruttolainanotosta.

Varainhankintastrategia

Suomen valtio noudattaa varainhankinnassaan viitelainastrategiaa. Valtiokonttori käyttää syndikoitua liikkeeseenlaskutapaa uusien viitelainojen emittoinneissa. Olemassa olevien viitelainojen kantoja voidaan myöhemmin kasvattaa huutokaupoissa. Lisäksi Valtiokonttori voi laskea liikkeeseen lainoja myös muissa valuutoissa kuin euroissa Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman puitteissa. Suomen valtio on sitoutunut täydentämään euromääräistä lainanottoaan muilla kuin euromääräisillä liikkeeseenlaskuilla palvellakseen laajempaa sijoittajakuntaa. Muut kuin euromääräiset liikkeeseenlaskut riippuvat kuitenkin markkinatilanteesta ja siitä, ovatko sen kustannukset kohtuulliset suhteessa euromääräisiin liikkeeseenlaskuihin.

Nykyinen varainhankinnan määrä mahdollistaa vuosittain kolme uutta euromääräistä viitelainaa, viitelainojen huutokauppoja sekä yhden dollarimääräisen viitelainan. Lisäksi Valtiokonttori laskee liikkeeseen lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen kupongiltaan markkinakorkotasoa vastaavat viiden ja kymmenen vuoden lainat. Tavoitteena olevan 30 vuoteen ulottuvan likvidin viitelainakäyrän ylläpitämiseksi valtio laskee liikkeeseen myös 15-, 20- ja 30 vuoden viitelainoja markkinatilanteen mukaan.

Valtiokonttorin tavoitteena on säilyttää Suomen asema tunnustettuna ja luotettavana liikkeeseenlaskijana markkinoilla ja näin taata Suomen valtion rahoitusinstrumenttien kysyntä myös tulevaisuudessa.

Varainhankinnan operaatiot

Vuonna 2022 Suomen valtio laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa ja toteutti kahdeksan viitelainojen huutokauppaa. Lyhytaikaista lainaa Valtiokonttori hankki velkasitoumusten huutokaupoilla ja ECP-muotoisilla liikkeeseenlaskuilla.

Kaavio kuvaa Suomen valtion liikkeeseenlaskut vuonna 2022.

Kolme uutta euromääräistä viitelainaa laskettiin liikkeeseen syndikoiduissa emissioissa. Kukin näistä oli liikkeeseenlaskussa kooltaan kolme miljardia euroa. Tammikuussa laskettiin liikkeeseen 20-vuotinen viitelaina, joka erääntyy maksettavaksi 15.4.2043. Lainan tarjouskirja kasvoi yli 16 miljardiin euroon ja tarjouksia saatiin yli sadalta sijoittajalta, joiden joukossa oli eurooppalaisia eläkerahastoja, julkisia laitoksia ja rahastonhoitajia.

Toukokuussa Suomen valtio laski liikkeeseen 10-vuotisen viitelainan, jonka eräpäivä on 15.9.2032. Globaalista epävarmuudesta huolimatta tarjouskirja kasvoi yli 13 miljardiin euroon ja tarjouksia saatiin 80 sijoittajalta, eniten Britanniasta ja Keski-Euroopan maista.

Vuoden kolmas syndikoitu laina oli viisivuotinen eräpäivällä 15.4.2027. Laina laskettiin liikkeeseen elokuun lopulla, ja markkinoilla yhä vallinneesta epävakaudesta huolimatta se kiinnosti sijoittajia kuten muutkin vastaavan maturiteetin lainat. Viitelainan tarjouskirja kasvoi yli 10 miljardiin euroon ja sijoittajia oli yli 60.

Kaaviossa on kaikki Valtiokonttorin liikkeeseen laskemat sarjaobligaatiot. Pääosa näistä on viitelainoja.

Huutokaupat

Valtiokonttori julkaisee valtionlainojen huutokauppakalenterin neljännesvuosittain. Vuonna 2022 järjestettiin kaikkiaan kahdeksan euromääräisten viitelainojen huutokauppaa. Kaikilla huutokaupoilla kasvatettiin olemassa olevien viitelainojen kantoja. Huutokaupoista viisi järjestettiin keväällä ja kolme syksyllä.

Vuoden 2022 viitelainahuutokaupoissa Suomen valtio keräsi yhteensä 8 700 miljoonaa euroa euroa (7 235 miljoonaa vuonna 2021). Kolme huutokaupoista oli kahden viitelainan huutokauppoja, joissa myytiin samalla kerralla lisäeriä kahteen eri maturiteetin viitelainaan. Ostotarjousten suhde huutokaupattuun määrään, joka kuvaa lainojen kysyntää, vaihteli huutokaupoissa välillä 1,38–1,93. Huutokaupatut määrät olivat 392–1500 miljoonaa euroa per viitelaina ja huutokauppa.

Taulukko esittää sarjaobligaatioiden huutokaupat 2022.

Lyhytaikainen lainanotto

Valtiokonttori laskee liikkeeseen euro- ja dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia velkasitoumusohjelmassa nimettyjen pankkien välityksellä valtion rahoitustarpeiden ja valtiovarainministeriön laatimien ohjeiden mukaisesti.

Vuonna 2022 Valtiokonttori jatkoi euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja, joissa hinnat määräytyvät vastapuolina toimivien pankkien tekemien tarjousten perusteella. Vuonna 2022 järjestettiin kahdeksan velkasitoumusten huutokauppaa, joista Suomen valtio keräsi varoja yhteensä 12,4 miljardia euroa.

Taulukko esittää velkasitoumusten huutokaupat vuonna 2022.

Valtiokonttori voi laskea valtion velkasitoumuksia liikkeeseen myös muulloin kysynnän ja rahoitustarpeiden mukaan. Näissä tapauksissa Valtiokonttori määrittää tuottotason. Tämä liikkeeseenlaskutapa on Euro Commercial Paper -ohjelman (ECP) mukainen. ECP-muotoisilla liikkeeseenlaskuilla voidaan laskea liikkeeseen velkasitoumuksia Yhdysvaltain dollareissa tai euroissa.

Dollari- ja euromääräisiä ECP-muotoisia velkasitoumuksia laskettiin vuonna 2022 liikkeeseen keväällä (maalis- ja huhtikuussa) ja syksyllä (syys-, loka- ja marraskuussa). ECP-muotoisten liikkeeseenlaskujen bruttomäärät olivat 9,3 miljardia dollaria ja 5,9 miljardia euroa.

Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 4,7 kuukautta ja euromääräisten 4,8 kuukautta. Dollari- ja euromääräisten velkasitoumusten kanta oli vuoden lopussa 4 116 miljoonaa dollaria ja 13 501 miljoonaa euroa (vuonna 2021 luvut olivat 1 600 miljoonaa dollaria ja 10 363 miljoonaa euroa).

Likviditeetinhallinta

Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuun rajaan sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta. Valtion kassavirroissa on kuukausien sisäistä ja -välistä vaihtelua, joka johtuu ajoituseroista valtion tuloissa ja menoissa. Vuoden sisäiset vaihtelut budjetin alijäämässä näkyvät likviditeetinhallinnassa muuttuvina rahoitustarpeina.

Koska tärkeintä on varmistaa riittävä maksuvalmius, toteutunut lainanotto voi poiketa talousarvioon budjetoidusta lainanotosta useastakin syystä, esimerkiksi siksi, että tietylle vuodelle budjetoituja siirtomäärärahoja voidaan käyttää useamman vuoden aikana. Valtion riittävä maksuvalmius on käytännössä usein saatu katettua budjetoitua pienemmällä lainanotolla. Näin tapahtui vuonna 2022, jolloin vakuusvaatimukset kasvattivat rahoitustarvetta samalla kun määrärahoja jäi käyttämättä (kts. edellä).

Valtion kassavarojen määrä vaihtelee vuosien päätteeksi, mikä myös voi vaikuttaa lainanottoon. Valtion tilinpäätöksessä kassavarat pitävät sisällään muun muassa kumulatiivisen budjettiylijäämän, siirtomäärärahat, valtion rahastotalouden sekä muut lyhytaikaiset velat.

Vuonna 2022 käteisvarojen keskikoko oli 6,6 miljardia euroa tai 4,4 prosenttia velasta.

Kassavarat sijoitetaan vähäriskisiin kohteisiin ja lyhyisiin maturiteetteihin. Eurojärjestelmän keskuspankit hyväksyvät muita kuin rahapolitiikan toteutukseen liittyviä talletuksia EU:n jäsenvaltioiden julkisilta toimijoilta (kuten velkatoimistoilta) erikseen sovittujen sääntöjen mukaisesti. Suomen Pankki toimi siten valtion lyhytaikaisten talletusten vastapuolena vuonna 2022. Näitä talletuksia koskevia sääntöjä muutettiin syyskuussa 2022, jolloin Euroopan keskuspankin neuvosto poisti 0 %:n korkokaton ja määritteli valtion talletusten koroksi keskimääräisen talletuskoron (DFR) tai euromääräisten markkinoiden lyhyen koron (€STR) sen mukaan, kumpi on alempi. Määräys on voimassa 30. huhtikuuta 2023 asti. Tämä tilapäinen muutos toteutettiin osana rahapolitiikan normalisointia, eikä se Euroopan keskuspankin mukaan muuta sen pidemmän aikavälin tavoitetta edistää markkinoiden toimivuutta.

Likviditeetinhallinta nojaa vahvasti kassaennustejärjestelmään. Kaikki valtion kirjanpitoyksiköt ennustavat seuraavien 12 kuukauden tulonsa ja menonsa Valtiokonttorin hallinnoimaan kassaennustejärjestelmään. Valtiokonttori käyttää näitä tietoja kassanhallinnan päätösten pohjana.

Anu Sammallahti on valtion varainhankinnasta ja sijoittajasuhteista vastaava apulaisjohtaja Valtiokonttorissa.

Mika Tasa on valtion varainhankinnasta ja likviditeetinhallinnasta vastaava rahoituspäällikkö Valtiokonttorissa.

Sivi Palmén on rahoitusasiantuntija Varainhankinta ja sijoittajasuhteet -tiimissä Valtiokonttorissa.

Lue edellinen artikkeli

3. Suomen ”Ruxit”