Inflaatiokehityksen kaksijakoisuus oli joukkovelkakirjamarkkinoiden suuri teema vuonna 2023. Energiavetoinen inflaatioshokki ja nousevat korot painoivat edelleen maailmantalouden kasvua. Oman sävynsä vuoteen toivat geopoliittiset kriisit, jotka sumensivat valtionlainamarkkinoiden näkymiä.
Kun inflaatio syksyllä nopeasti hidastui, kiihtyivät keskuspankkeihin kohdistuvat odotukset rahapolitiikan keventämisestä. Tämä sai aikaan käänteen markkinakoroissa. Korkeammat korkotasot pitävät valtioiden lainanhoitokustannukset silti koholla lähivuodet, viime vuosikymmenen nollakorkoympäristöön verrattuna. Heikentyvä talouskasvu ja korkeammat korkokulut rasittavat alijäämiä ja velkasuhteita monissa euroalueen maissa, eivät vain Suomessa.
Tämän vuoksi valtionlainojen tarjonta on euroalueella vuonna 2024 lähellä viime vuoden historiallisen korkeita tasoja. Energiatukiin liittyvät politiikkatoimet päättyvät, mikä maltillisesti vähentää nettotarjontaa, mutta keskuspankkien määrällisen kiristämisen (quantitative tightening, QT) voi ajatella lisätarjontana, jolle on löydettävä uutta sijoittajakysyntää. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena valtionlainamarkkinat pysyvät erittäin kilpailtuna tänäkin vuonna. Tehokkaasti hajautettu sijoittajakunta, vahva varainhankintastrategia ja vakaa luottoluokitus ovat tässä kilpailussa kovia valtteja.
Ei taloutta ilman luontoa
Professori Partha Dasgupta sai vuonna 2021 ilmestyneen erinomaisen raporttinsa myötä maailman havahtumaan talouksien riippuvuuteen luonnosta. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on noussut ilmastonmuutoksen rinnalle keskeiseksi puheenaiheeksi kaikkialla siellä, missä rahoitusmarkkinaosapuolet tapaavat – ja hyvästä syystä. Sijoittajat ovat koko ajan kiinnostuneempia arvioimaan ja ymmärtämään, miten luonnon köyhtyminen samanaikaisesti ilmaston globaalin lämpenemisen kanssa vaikuttaa valtioiden luottoriskeihin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Valtioiden toimet ratkaisevat, onnistutaanko luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäyttämään. Suomi on osallistunut luonnonsuojelun kansainväliseen yhteistyöhön jo vuosikymmenten ajan ja on osana EU:ta sitoutunut tavoitteisiin, joilla luontokato pysäytetään vuoteen 2030 mennessä. Luonnon monimuotoisuus, kuten myös toimet sen turvaamiseksi, on silti aina paikallinen ilmiö. Ajantasaisen ja erittäin tarkan tilannekuvan Suomen mahdollisuuksista onnistua tässä työssä antaa professori Ilari E. Sääksjärvi luvussa kolme.
Valtioiden toimet ratkaisevat, onnistutaanko luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäyttämään.
Edellisessä vuosikatsauksessamme, energiakriisin ollessa päällä kirjoitin siitä, kuinka Suomi on yksi edelläkävijöistä globaalissa siirtymässä kohti puhtaan energian käyttöä. Vuonna 2023 Suomen sähköntuotannosta 94 % oli päästötöntä ja sähkön hinta oli EU-maiden toiseksi alhaisin. Edullinen ja puhdas sähkö on tärkeä kilpailuetu vihreän siirtymän teollisissa investoinneissa, joita Suomeen on suunnitteilla yli 200 miljardin euron edestä. Janne Peljo kirjoittaa tästä lisää luvussa viisi.
Nato-jäsenyys lujittaa Suomen asemaa
Vuoden 2023 perintönä meillä on entistä kireämpi globaaleihin rahoitusmarkkinoihin kytkeytyvä turvallisuuspoliittinen ympäristö.
Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa pitää yllä geopoliittisia jännitteitä. Syksyllä 2023 puhjennut konflikti Lähi-idässä saattaa puolestaan vaikuttaa herkkään energiamarkkinaan. Siksi vuosikatsauksen kolmas tärkeä ja ohittamaton teema on geopolitiikka ja turvallisuus. Vanhempi tutkija Iro Särkkä Ulkopoliittisesta instituutista antaa luvussa seitsemän asiantuntijanäkemyksen Suomen tuoreesta Nato-jäsenyydestä ja sen vaikutuksista Pohjois-Euroopan turvallisuusympäristöön.
Jättäessään Nato-jäsenhakemuksensa samanaikaisesti Ruotsin kanssa Suomi lähetti vahvan viestin myös rahoitusmarkkinoille.
Suomi liittyi Natoon 4. huhtikuuta 2023. Itse asiassa jo toukokuussa 2022, jättäessään jäsenhakemuksensa samanaikaisesti Ruotsin kanssa, Suomi lähetti vahvan viestin rahoitusmarkkinoille. Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen kansallista turvallisuutta että koko Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta uudessa tilanteessa. Suomen vahva oma puolustus ja ymmärrys kokonaisturvallisuudesta hyödyttävät Natoa ja liittouman yhteistä puolustusta. Lisäksi kun Ruotsi liittyy Naton jäseneksi, kaikki Pohjoismaat kuuluvat samaan liittoumaan ja voivat yhdessä edistää heille tärkeitä kysymyksiä sen sisällä. Suomi hyötyy myös taloudellisesti Nato-jäsenyydestä.
Lainanoton näkymät
Valtiokonttorin päätehtävä on valtion lainanoton ja maksuvalmiuden varmistaminen. Vuonna 2023 Suomen valtio toteutti onnistuneesti 42 miljardin euron liikkeeseenlaskuohjelman, jossa nettolainanottoa oli 14 miljardia euroa.
Valtion varainhankinnan strategiaan ei ole kuluvana vuonna luvassa muutoksia rahoitustarpeiden pysyessä samansuuruisina. Vuoden 2024 budjetoitu bruttolainanotto on 43 miljardia euroa, josta nettolainanoton osuus on 13 miljardia euroa.
Pysyvä tavoitteemme on pitää Suomen valtionlainat houkuttelevina ja luottokelpoisina sijoittajille. Uskomme, että Suomen valtion vakaat luottonäkymät, maailman vahvimpiin kuuluva hallinto ja sitoutuminen kestävän tulevaisuuden rakentamiseen sen eri muodoissa tekevät Suomen valtionlainoista tänäkin vuonna houkuttelevan sijoituskohteen kaikille sijoittajillemme.
