Suomen ilmastotavoitteet

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät tasaisesti, mutta tavoite olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä edellyttää Suomelta lisätoimia erityisesti hiilinielun vahvistamiseksi.

EU-lainsäädäntö ja Suomen ilmastolaki määrittävät Suomen ilmastotavoitteet. Suomen EU-tasolla sovittu velvoite on vähentää taakanjakosektorin – esimerkiksi liikenteen ja maatalouden – päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä1. EU-tasolla on sovittu myös tietystä maankäyttösektorin hiilinielun tasosta vuonna 2030 (josta Suomen osuus on -17,8 miljoonaa tonnia CO²-ekv.) ja siitä, ettei maankäyttösektorista saisi aiheutua laskennallisia päästöjä kaudella 2021–2025.

Suomen oman, kansallisen ilmastolain mukainen tavoite on vähentää päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä2, ja saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomen päästöt ovat tasapainossa hiilinielujen kanssa.

Näiden tavoitteiden saavuttaminen on nykyvalossa epävarmaa. Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät tasaisesti, ja EU:n päästökaupan hintaohjauksen ansiosta niiden vähennystahti voi tulevina vuosina olla jopa oletettua nopeampaa. Maankäyttösektorin hiilinielu on kuitenkin kaukana tavoitellusta tasosta. Myös EU-tasolla asetetun taakanjakosektorin tavoitteen saavuttaminen on epävarmaa.

Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla on sovittu, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielun tulee olla -17,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2030.

Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla on sovittu, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielun tulee olla -17,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2030. Lähde: Ilmastovuosikertomus 2023, ympäristöministeriö.


Vuonna 2022 Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 3 % edelliseen vuoteen verrattuna. Tämänhetkisen arvion mukaan Suomen päästövähennysten kehitys on linjassa vuotta 2030 koskevan tavoitteen kanssa. Päästöt ovat laskeneet 35 % vertailuvuodesta 1990 ja 46 % vuodesta 2003, jolloin päästöt olivat korkeimmillaan aikasarjan 1990–2022 aikana. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomen kokonaispäästöt ovat laskeneet keskimäärin 4 prosenttia vuosittain.

Suurin haaste on maankäyttösektorin (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätaloussektori) hiilinielu, joka Suomessa on ollut merkittävä. Joulukuussa 2023 julkaistujen ennakkotietojen mukaan maankäyttösektori oli vuonna 2022 kuitenkin nettopäästölähde, kun sen päästöt ylittivät poistumat 4,5 miljoonalla tonnilla CO₂-ekv.  Suomen metsien nielu on pienentynyt trendinomaisesti usean vuoden ajan. Syynä tähän ovat lisääntyneet hakkuut ja metsien kasvun hidastuminen. Suomen kansallinen tavoite olla hiilineutraali nojaa vahvasti nieluihin. Jotta tavoite saavutetaan, päästöjen tulee olla enintään yhtä suuret kuin nielut vuonna 2035.

Suomen ensimmäinen maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma valmistui vuonna 2022. Se sisältää erilaisia toimia, joilla voidaan vähentää maankäyttösektorin päästöjä sekä vahvistaa hiilinieluja ja varastoja.

Päästökauppasektorin päästöt vähenivät vuonna 2022 kuusi prosenttia edellisvuodesta. Maakaasun osuus Suomen energiapaletissa on pieni ja sen kulutus puolittui hinnan nousun ja Venäjän tuonnin loppumisen seurauksena. Päästökauppajärjestelmän lisäksi tämän sektorin päästöjen vähentämiseen ohjaavat Suomessa energiaverotus, uusiutuvan energian tuet, energiatehokkuutta parantavat toimet sekä laki, joka kieltää hiilen energiakäytön vuodesta 2029 alkaen.

Taakanjakosektorin päästöt laskivat Suomessa kolme prosenttia vuonna 2022. Taakanjakosektorin suurimpien päästölähteiden, liikenteen ja maatalouden, päästöt pysyivät kuitenkin lähes ennallaan. Suomen maatalouden päästöt ovat pysyneet lähes samalla tasolla vuodesta 2005. Liikenteen päästöt ovat vähentyneet 22 prosenttia vuodesta 2005 ja Suomen tavoitteena on puolittaa ne vuoteen 2030 mennessä. Yksi tärkeimmistä toimista liikenteen päästöjen vähentämiseksi on uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite. Jakeluvelvoite tarkoittaa, että polttoaineen jakelijoiden on sekoitettava polttoaineen sekaan tietty osuus uusiutuvia polttoaineita. Vaikka edellinen ja nykyinen hallitus ovat väliaikaisesta alentaneet jakeluvelvoitetta, se tuottaa merkittävät vuosittaiset päästövähennykset liikenteeseen. Jakeluvelvoite nousee asteittain 34 prosenttiin vuonna 2030 nykyisen lainsäädännön perusteella.

Suomen ilmastolaki velvoittaa Suomen valtioneuvostoa raportoimaan vuosittain tiedot Suomen päästökehityksestä ja etenemisestä kohti asetettuja päästövähennystavoitteita, sekä päättämään tarvittaessa lisätoimista. Raportointi tehdään Suomen eduskunnalle annettavalla Ilmastovuosikertomuksella. Ilmastovuosikertomus 2023 kuvaa Suomen päästökehitystä vuonna 2022.

1Verrattuna vuoden 2005 tasoon
2Verrattuna vuoden 1990 tasoon

YK:n kestävän kehityksen tavoitteet

Suomi on globaalisti kestävän kehityksen edistämisen edelläkävijä, joka vuonna 2023 saavutti jälleen ykkössijat maailman ja Euroopan SDG Index -vertailuissa. Silti Suomellakin on haasteita saavuttaa kaikkia YK:n kestävän kehityksen tavoitteita vuoteen 2030 mennessä. 

Suomi, yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa, lukeutuu poikkeuksetta maailman kärkeen erilaisissa kestävän kehityksen kansainvälisissä indikaattorivertailuissa. Näin oli myös vuonna 2023, kun Suomi otti kolmannen peräkkäisen ykkössijan 166 valtion SDG Index -vertailussa. Vertailu on vuosittain julkaistava arvio siitä, miten valtiot edistävät globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030:tä ja siihen kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita.3

Kestävän kehityksen tavoitteita on 17. Tällä hetkellä Suomi on saavuttanut tai on lähellä saavuttaa noin 60 % tavoitteista, ja tulee ennusteiden mukaan saavuttamaan valtaosan vuodelle 2030 asetetuista tavoitteista. Suomi on saavuttanut köyhyyden vähentämiseen, puhtaaseen ja edulliseen energiaan sekä hyvään koulutukseen liittyvät tavoitteet. Suomi pärjää hyvin sosiaalisen kestävyyden tavoitteissa ja on lähellä saavuttaa muun muassa sukupuolten tasa-arvoon, inhimilliseen työhön ja talouskasvuun sekä rauhaan ja oikeusvaltioon liittyvät tavoitteet.

Kuva esittää Suomen tämänhetkisen tilanteen YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa sekä tavoitekohtaiset trendit. Lähde: Sustainable Development Report 2023

Silti Suomellakin on haasteita saavuttaa kaikki tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Haasteet liittyvät etenkin ekologiseen kestävyyteen, globaalivastuuseen sekä rajat ylittäviin haittavaikutuksiin. Päätavoitteista SDG 13 ilmastonmuutos, SDG 14 maanpäällinen elämä ja SDG 15 vedenalainen elämä vaativat Suomessa eniten lisätoimia toteutuakseen.

Päätavoitteiden lisäksi Suomen suoriutuminen monissa 169:ssä alatavoitteessa vaihtelee. Tilastokeskuksen mukaan kansallisia haasteita ovat muun muassa taloudellinen eriarvoisuus, työttömyys ja syrjäytyminen, asukasta kohden suuret kasvihuone­kaasupäästöt ja luontokato. Menestys kansainvälisissä indikaattorivertailuissa korreloi korkean asukaskohtaisen bruttokansantuotteen kanssa, sillä monet indikaattoreista kietoutuvat korkeaan kulutukseen. Maiden välisiä vertailuja voi siis halutessaan kritisoida siitä, että korkea asukaskohtainen BKT takaa korkean sijoituksen, mutta voi samalla peittää alleen todellisia ongelmia.

Tilastokeskuksen asiantuntija Jukka Hoffrénin mukaan toinen puute YK:n kestävän kehityksen indikaattoreissa on se, ettei ympäristön hyvinvoinnin seuranta vielä toteudu tasapainoisella tavalla suhteessa taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin seurantaan. Indikaattorisetistä puuttuu tärkeitä ympäristötekijöitä, eivätkä esimerkiksi Suomen kaksi päätavoitetta – hiilineutraalius vuonna 2035 ja EU:n biodiversiteettistrategiasta tuleva 30 %:n suojelutavoite luonnolle vuonna 2030 – näy seurattavissa indikaattoreissa. Näiden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää Suomelta pitkäjänteistä ja määrätietoista työtä, ja ne on ratkaistava paikallisesti. Siksi niitä edistetään paikallisin toimin, kuten hiilineutraaliustavoitetta kansallisella lainsäädännöllä.

Maailmanlaajuisesti kestävän kehityksen tavoitteet eivät etene. Vuonna 2016 päätettyjen tavoitteiden puolivälitarkastelun synkkä viesti oli, että kestävän kehityksen mukaiselta tavoiteuralta on pudottu dramaattisesti. Koronapandemian pitkittyneiden vaikutusten ohella ilmastokriisi, sota Ukrainassa ja maailmantalouden yleinen heikko kehitys ovat pysäyttäneet globaalin kehityksen vuoden 2019 tasolle. Nykyisillä kehitystrendeillä vain 15 % Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteista saavutetaan globaalisti.

3Vertailu on tehty käyttäen 97:ää globaalia ja 27:ää vain OECD-maita koskevaa indikaattoria. SDG-indikaattoreita on yhteensä 247, joten vertailu ei huomioi kaikkia kestävän kehityksen osa-alueita.

Suomen valtionlainat ja ESG

  • Valtiokonttori tarjoaa kansainvälisille sijoittajille ajankohtaista tietoa Suomen hallituksen kestävyyttä koskevista sitoumuksista, tavoitteista sekä toimista, joilla tavoitteisiin pyritään.
  • Suomen valtion varainhankinta keskittyy likvidin viitelainakäyrän ylläpitoon. Siksi lainanottostrategiaan ei toistaiseksi kuulu vihreiden tai muiden temaattisten lainojen liikkeeseenlasku.
  • Suomi on monella ESG-mittarilla mitattuna maailman kärkeä. Valtiokonttori ylläpitää kansainvälisille sijoittajille suunnattua ESG-datasivustoa, joka sisältää laajan kattauksen kestävyyden eri osa-alueita tarkastelevia maavertailuja.

Lähteitä:

Tiina Heinilä työskentelee kansainvälisen viestinnän, varainhankinnan ja sijoittajasuhteiden parissa Valtiokonttorissa.

Lue edellinen artikkeli

5. Suomi kulkee vihreän siirtymän eturintamassa

Lue seuraava artikkeli

7. Suomen suunta Natossa