Vuoden 2023 toteutunut bruttolainanotto oli 42,25 miljardia euroa. Tästä 21,01 miljardia euroa oli pitkäaikaista lainanottoa ja 21,24 miljardia euroa lyhytaikaista lainanottoa. Valtion bruttolainanottotarve tulee lähivuodet pysymään vuositasolla noin 40–45 miljardissa eurossa.
Suomen valtion budjetoitu bruttolainanotto vuodelle 2023 oli 39,259 miljardia euroa, josta nettolainanottoa oli 11,221 miljardia euroa. Toteutunut lainanotto kuitenkin ylitti budjetoidun lainanoton, kun hyvinvointialueille heti vuoden 2024 alussa maksettavaan 4,5 miljardin euron maksuerään jouduttiin valtion kassanhallinnassa varautumaan jo vuoden 2023 puolella. Ylityksen myötä vuoden 2023 toteutunut bruttolainanotto oli 42,251 miljardia euroa, ja toteutunut nettolainanotto 14,214 miljardia euroa. Lisälainanotto katettiin lyhytaikaisella lainanotolla ilman ylimääräisiä liikkeeseenlaskuja. Vuoden 2023 lopussa valtionvelka oli noin 156 miljardia euroa.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukainen nettolainanottotarve vuodelle 2024 on 12,879 miljardia euroa. Kun kuoletuksia on 30,252 miljardia euroa, on vuoden 2024 bruttolainanottotarve siten 43,131 miljardia euroa.
Vuoden 2024 strategiana on laskea liikkeelle kolme uutta euromääräistä lainaa syndikoiduissa emissioissa ja kasvattaa olemassa olevien viitelainojen kantoja säännöllisillä huutokaupoilla. Suunnitelmissa on lisäksi täydentää pitkäaikaista varainhankintaa liikkeeseenlaskulla muissa valuutoissa, mahdollisesti dollarimääräisellä viitelainalla, jos markkinaolosuhteet sallivat. Lyhytaikaisen lainanoton eli valtion velkasitoumusten osuuden arvioidaan olevan noin puolet vuoden bruttolainanotosta.
Varainhankintastrategia
Suomen valtio noudattaa varainhankinnassaan viitelainastrategiaa. Valtiokonttori käyttää syndikoitua liikkeeseenlaskutapaa uusien viitelainojen emittoinneissa. Olemassa olevien viitelainojen kantoja voidaan myöhemmin kasvattaa huutokaupoissa. Lisäksi Valtiokonttori voi laskea liikkeeseen lainoja myös muissa valuutoissa kuin euroissa Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman puitteissa. Suomen valtio on sitoutunut täydentämään euromääräistä lainanottoaan liikkeeseenlaskuilla muissa valuutoissa palvellakseen laajempaa sijoittajakuntaa. Liikkeeseenlaskut muissa valuutoissa riippuvat kuitenkin markkinatilanteesta ja siitä, ovatko sen kustannukset kohtuulliset suhteessa euromääräiseen varainhankintaan.
Valtion nykyinen lainanottotarve mahdollistaa vuosittain kolme uutta euromääräistä viitelainaa, viitelainojen huutokauppoja sekä yhden dollarimääräisen viitelainan. Lisäksi Valtiokonttori laskee liikkeeseen lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen kupongiltaan markkinakorkotasoa vastaavat 5- ja 10-vuotiset lainat. Tavoitteena olevan, 30:een vuoteen ulottuvan likvidin viitelainakäyrän ylläpitämiseksi valtio laskee liikkeeseen myös 15-, 20- ja 30-vuotisia viitelainoja markkinatilanteen mukaan. Tänä vuonna, markkinaolosuhteiden niin salliessa, Valtiokonttorin tavoitteena on uuden 10-vuotisen viitelainan lisäksi laskea liikkeeseen uusi 30-vuotinen viitelaina. Vuoden 2024 kolmas uusi emissio tehdään joko 5–7 vuoden tai 15 vuoden segmentissä siten, että valtionlainojen erääntymisprofiili pysyy tasapainoisena.
Valtiokonttorin tavoitteena on säilyttää Suomen asema tunnustettuna ja luotettavana liikkeeseenlaskijana markkinoilla, ja taata näin Suomen valtionlainojen kysyntä myös tulevaisuudessa.
Varainhankinnan operaatiot
Vuonna 2023 Suomen valtio laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa ja toteutti 14 viitelainojen huutokauppaa. Kuusi näistä huutokaupoista oli ns. valinnaisia huutokauppoja (Optional Reverse Inquiry, ORI), joiden järjestäminen aloitettiin tänä vuonna ja joiden tavoitteena on tukea markkinalikviditeettiä (lisää ORI-huutokaupoista alla olevassa infolaatikossa). Lyhytaikaista lainanottoa Valtiokonttori hankki velkasitoumusten huutokaupoilla ja ECP-muotoisilla liikkeeseenlaskuilla.
Vuonna 2023 syndikoiduissa emissioissa liikkeeseen lasketut uudet euromääräiset viitelainat olivat kukin kooltaan kolme miljardia euroa. Tammikuussa laskettiin liikkeeseen uusi 15-vuotinen viitelaina, joka erääntyy maksettavaksi 15.4.2038. Siinä on 2,75 %:n nimelliskorko. Tavalliseen tapaan viisi päämarkkinatakaajapankkia valittiin liikkeeseenlaskun pääjärjestäjiksi ja loput myyntiryhmään. Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa yli 11 miljardiin euroon ja tarjouksia saatiin 90 sijoittajalta, joiden joukossa oli pankkeja, rahastoja ja varainhoitajia, eläkerahastoja, julkisia laitoksia ja hedge fund -rahastoja.
Toinen syndikoitu liikkeeseenlasku hinnoiteltiin huhtikuun lopussa yhden tuottopisteen alle euroswap-käyrän, ja tuotoksi muodostui 3,032 %. Kyseessä oli uusi 10-vuotinen viitelaina eräpäivällä 15.9.2033. Lainan tarjouskirja kasvoi nopeasti, ja emissioon osallistui erityisesti pankkeja, euroalueen ulkopuolisia keskuspankkeja, varainhoitajia ja eläkerahastoja. Tarjouskirjan koko oli yli 10 miljardia euroa ja 90 sijoittajaa osallistui.
Vuoden 2023 kolmas syndikoitu laina oli uusi 5-vuotinen eräpäivällä 15.4.2029. Laina laskettiin liikkeeseen elokuun lopulla ja se saavutti noin 11 miljardin euron tarjouskirjan yli 80 sijoittajalta. 38 % lainasta allokoitiin euroalueen ulkopuolisille keskuspankeille ja julkisille instituutioille. Tämä heijastelee vahvaa kysyntää tältä sijoittajasegmentiltä ja on mahdollisesti seurausta kasvaneesta korkoerosta verrokkimaihin nähden, mutta ehkä myös nousseesta absoluuttisesta korkotasosta.
Huutokaupat
Primäärimarkkinoilla tapahtuvien syndikoitujen emissioiden lisäksi Valtiokonttori järjesti viitelainojen huutokauppoja, joiden päivämäärät julkaistaan neljästi vuodessa Valtiokonttorin verkkosivuilla. Vuonna 2023 järjestettiin kaikkiaan kahdeksan tavallista viitelainahuutokauppaa ja kuusi ns. valinnaista ORI-huutokauppaa. Kaikilla huutokaupoilla kasvatettiin markkinoilla jo olevien viitelainojen kantoja. Tavallisista huutokaupoista viisi pidettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja kolme vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Vuoden 2023 viitelainahuutokaupoissa Suomen valtio keräsi yhteensä 12 014 miljoonaa euroa, josta 1 779 miljoonaa euroa ORI-huutokaupoista. Yhtä huutokauppaa lukuun ottamatta kaikissa myytiin samalla kertaa lisäeriä kahteen eri maturiteetin viitelainaan. Ostotarjousten suhde huutokaupattuun määrään, joka kuvaa lainojen kysyntää, vaihteli välillä 1,22–2,86 (ORI-huutokaupat pois lukien). Huutokaupatut määrät olivat 270–1000 miljoonaa euroa per viitelaina ja huutokauppa.
Valinnaiset huutokaupat
Valtiokonttori aloitti maaliskuussa 2023 viitelainojen huutokaupat valinnaisessa (Optional Reverse Inquiry, ORI) muodossa. ORI-huutokaupan tarkoituksena on tukea likviditeettiä eli markkinavaihdantaa tarjoamalla markkinatakaajille säännöllinen mahdollisuus hankkia ensimarkkinoilta myös niitä valtionlainoja, joiden liikkeeseenlaskusta on kulunut jo enemmän aikaa. Suomen valtionlainojen markkinavaihtoa asiakaskaupassa tukee se, että päämarkkinatakaajien kyky vastata sijoittajakysyntään paranee näissä yksittäisissä lainoissa.
ORI-huutokauppa järjestetään vain, jos pankit ilmaisevat kiinnostuksensa tiettyä viitelainaa/viitelainoja kohtaan ennen suunniteltua huutokauppapäivää.
Vuonna 2023 järjestettiin kuusi valinnaista huutokauppaa, joiden päivämäärät julkaistiin kerralla koko vuodeksi. Valinnaisten huutokauppojen kautta liikkeeseen laskettu kokonaismäärä oli 1 779 miljoonaa euroa. Huutokaupatut määrät 80–350 miljoonaa euroa per viitelaina ja huutokauppa.
Tietoa valinnaisista huutokaupoista:
- Järjestetään joka toinen kuukausi, kuukauden 2. tai 4. torstaina klo 11.30–12 CET Bloombergin huutokauppajärjestelmässä.
- Kerralla myydään enintään kahta eri viitelainaa, ja huutokaupan enimmäismäärä on 400 miljoonaa euroa.
- Toteutetaan monihintahuutokauppana, jossa kunkin hyväksytyn tarjouksen hinnaksi tulee esitetty hintatarjous. Tavallisissa viitelainahuutokaupoissa Valtiokonttori käyttää yhteen hintaan perustuvaa huutokauppakäytäntöä, jossa kaikki hyväksytyt tarjoukset allokoidaan alimman hyväksytyn hinnan mukaisina.
Lyhytaikainen lainanotto
Valtiokonttori laskee liikkeeseen euro- ja dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia velkasitoumusohjelmaan (Treasury Bill Dealer Group) nimettyjen pankkien välityksellä. Lyhytaikaista lainanottoa tehdään valtion rahoitustarpeiden ja valtiovarainministeriön asettamien ohjeiden mukaisesti.
Euromääräiset valtion velkasitoumukset (RFTB) lasketaan liikkeeseen huutokaupoissa. Huutokaupoissa Treasury Bill Dealer Group -ryhmään kuuluvat vastapuolet voivat jättää ostotarjouksia. Huutokaupan päätyttyä Valtiokonttori määrittää rajatuottotason, jonka alittavat ostotarjoukset hyväksytään täysimääräisesti.
Vuonna 2023 Valtiokonttori järjesti kymmenen valtion velkasitoumusten huutokauppaa, joista Suomen valtio keräsi varoja yhteensä 19,9 miljardia euroa, valtion liikelaitosten lainanotto mukaan lukien.
Valtiokonttori voi laskea valtion velkasitoumuksia liikkeeseen myös muina ajankohtina, kysynnästä ja rahoitustarpeista riippuen. Näissä tapauksissa Valtiokonttori määrittää tuottotason. Tämä liikkeeseenlaskutapa on Euro Commercial Paper -ohjelman (ECP) kaltainen. ECP-muotoisilla liikkeeseenlaskuilla voidaan laskea liikkeeseen velkasitoumuksia euroissa tai Yhdysvaltain dollareissa.
Vuonna 2023 ECP-muotoista varainhankintaa toteutettiin vaihtelevasti euroissa ja Yhdysvaltain dollareissa hinnoittelun ja kysynnän perusteella. ECP-muotoisten liikkeeseenlaskujen bruttomäärät olivat 4,3 miljardia dollaria ja 9,7 miljardia euroa.
Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 6,5 kuukautta ja euromääräisten 5,3 kuukautta. Vuoden 2023 lopussa velkasitoumusten kannat olivat 1 800 miljoonaa dollaria ja 19 062 miljoonaa euroa (vastaavat luvut vuonna 2022: 4 116 miljoonaa dollaria ja 13 501 miljoonaa euroa).
Likviditeetinhallinta
Valtion käteisvarojen määrä vaihtelee päivittäin valtion tulo- ja menovirtojen mukana. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuun rajaan sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta.
Kassavirroissa on sekä kuukausittaista että vuosittaista kausivaihtelua, joka johtuu ajoituseroista valtion tuloissa ja menoissa. Vuoden aikana tapahtuvat muutokset budjettitalouden alijäämässä näkyvät likviditeetinhallinnassa muuttuvina rahoitustarpeina.
Koska tärkeintä on varmistaa riittävä maksuvalmius, valtion toteutunut lainanotto voi poiketa talousarvioon budjetoidusta lainanotosta useasta eri syystä. Ero voi johtua esimerkiksi siitä, että tietylle vuodelle budjetoituja siirtomäärärahoja voidaan käyttää useamman vuoden aikana. Vuonna 2023 valtion toteutunut lainanotto ylitti budjetoidun, kun merkittävä, yli neljän miljardin euron rahoituserä vuoden 2024 ensimmäisenä pankkipäivänä edellytti valtion kassapuskurin kasvattamista jo ennen vuoden vaihdetta.
Valtio käyttää valtionvelan korkoriskinhallintaan koronvaihtosopimuksia, joiden käyttöön liittyvältä luottoriskiltä suojaudutaan vakuuksien avulla. Valtion antamien ja vastapuolelta saatujen vakuuksien erotuksena muodostuu valtion käteisvakuusasema, joka vaihtelee korkotason muutoksien mukaan. Valtion antamien vakuuksien määrä laski vuoden 2023 aikana, millä oli varainhankintatarvetta vähentävä vaikutus.
Valtion käteisvarat sijoitetaan pääasiassa joko talletuksina pankkeihin tai kolmikantarepo-sopimuksina lyhyisiin maturiteetteihin. Kolmikantarevoilla tarkoitetaan hyväksytyille vastapuolille tehtyjä talletuksia, joille on asetettu turvaava arvopaperivakuus. Vakuushallintaa hoitaa kolmas osapuoli, esimerkiksi arvopaperikeskus.
Vuonna 2023 EKP muutti valtioiden lyhytaikaisia talletuksia kansallisissa keskuspankeissa koskevia sääntöjä siten, että aiempaa alempi tuotto tuli voimaan toukokuusta alkaen. Tavoitteena oli vähentää eurojärjestelmään tehtävien ei-rahapoliittisten talletusten määrää. Muutoksen myötä Valtiokonttori lisäsi kassasijoituksissaan talletuksia kolmikantarepo-markkinalle. Kolmikantarepo-sijoituksia Valtiokonttori tekee vähäriskisten vastapuolten kanssa edellyttäen korkeatasoisia vakuuksia.
Likviditeetinhallinta nojaa vahvasti kassaennustejärjestelmään. Kaikki valtion kirjanpitoyksiköt ennustavat seuraavien 12 kuukauden tulonsa ja menonsa Valtiokonttorin hallinnoimaan Rahakas-järjestelmään. Valtiokonttori käyttää näitä tietoja valtion kassanhallinnan päätösten pohjana.
