Maahanmuuton yllättävän nopea kasvu on pysäyttänyt Suomen työikäisen väestön vähenemisen viime vuosien aikana. Jos nettomaahanmuutto pysyy odotettua korkeammalla tasolla, voisi se vahvistaa Suomen talouskasvua jopa puolella prosenttiyksiköllä. Matalampi huoltosuhde vähentäisi julkisen talouden alijäämää, ja yhdistettynä reippaampaan talouskasvuun hidastaisi se merkittävästi myös julkisen velkasuhteen kasvua.
Nopeasti ikääntyvä väestö on pitkään ollut keskeinen huolenaihe Suomen julkiselle taloudelle. Työikäinen väestö alkoi vähentyä suurten ikäluokkien ikääntyessä. Toisen maailmansodan jälkeinen vauvabuumi oli erityisen merkittävä Suomessa, jossa suurin osa nuorista miehistä komennettiin rintamalle sotien aikana. Syntyvyyden asteittainen lasku näytti johtavan työvoiman tarjonnan vähenemisen ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa.
Suomen työikäisen väestön väheneminen pysähtyi kuitenkin ennusteiden vastaisesti jo vuonna 2022, ja työikäinen väestö on kasvanut noin puolella prosentilla viimeisen kahden vuoden aikana. Muutos selittyy maahanmuuton kasvulla.
Kaaviossa esitetään Suomen nettomaahanmuuton ja syntyvyyden kehitys vuosina 2006-2024.
Ei vain tilapäinen ilmiö
Vuonna 2023 nähty nettomaahanmuuton kasvu selittyy osittain Ukrainan sotaa paenneiden pakolaisten määrällä. Maahanmuuton kasvu alkoi kuitenkin jo ennen Ukrainan sotaa, ja vuotuinen nettomaahanmuutto on ollut kaksi kertaa suurempi kuin edellisellä vuosikymmenellä, vaikka ukrainalaiset jätettäisiin laskuista.
Suomalaiset työnantajat ovat yhä innokkaampia etsimään ulkomaisia työntekijöitä kiristyvän työmarkkinatilanteen vuoksi. Paine ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytoimiseksi kasvoi viime vuosikymmenen lopulla kun talous oli toipunut pitkittyneestä taantumasta finanssikriisien jälkeen ja työttömyysaste oli laskenut. Pandemia-ajan matkustusrajoitukset kuitenkin viivästyttivät maahanmuuton nousua vuoteen 2022 asti.
Nykyinen hallitus tunnustaa avoimesti kansainvälisen rekrytoinnin tarpeen.
Nykyinen hallitus tunnustaa avoimesti kansainvälisen rekrytoinnin tarpeen. Se pyrkii esimerkiksi lyhentämään työlupien käsittelyaikoja sekä lisäämään englanninkielisen koulutuksen ja päivähoidon tarjontaa.
EKP:n koronnostojen käynnistämä taantuma on vähentänyt ulkomaalaisten työntekijöiden kysyntää, erityisesti rakennusalalla. Nettomaahanmuutto on silti pysynyt korkealla tasolla, mikä tukee näkemystä siitä, että olemme siirtyneet pysyvämmin kohti maahanmuuton nopeampaa kasvua.
Piristysruiske talouskasvulle
Tilastokeskuksen mukaan työikäisen väestön vuotuinen kasvu saattaa olla jopa puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin sen aiemmassa ennusteessa vuodelta 2021. Uusi ennuste perustuu olettamukseen, että maahanmuutto pysyy nykyisellä tasollaan, lukuun ottamatta Ukrainan pakolaisia. Valtiovarainministeriön talousennusteessa esitetään huomattavasti maltillisempia lukuja tulevaisuuden maahanmuutosta.
BKT:n kasvun kannalta olennaisinta on se, kuinka hyvin ja tuottavasti maahanmuuttajat työllistyvät. Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on keskimäärin noin 10 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin syntyperäisten suomalaisten. Ulkomaalaisten työntekijöiden keskimääräinen tuntipalkka on myös 15 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin syntyperäisten, mikä osoittaa, että he tekevät vähemmän tuottavaa työtä. Valtiovarainministeriö olettaa tämän vuoksi, että nettomaahanmuuton vaikutus Suomen BKT:n kasvuun tulee olemaan huomattavasti pienempi kuin sen vaikutus työikäisen väestön kasvuun.
Ulkomaalaisten ja syntyperäisten suomalaisten työllisyysasteen välinen ero on kutistunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana maahanmuuton muuttuessa entistä työ- ja koulutuskeskeisemmäksi.
Ulkomaalaisten työllisyysaste vaihtelee kuitenkin merkittävästi maahanmuuttosyyn mukaan. Pakolaisilla on usein suuria työllistymisvaikeuksia, kun taas työn perässä saapuneiden ulkomaalaisten työllisyysaste on jopa korkeampi kuin syntyperäisten suomalaisten. Opiskelemaan tulleet ulkomaalaiset työllistyvät myös nopeasti.
Työn perässä maahan muuttaneiden keskimääräinen tulotaso on jopa hieman korkeampi kuin syntyperäisen väestön, huolimatta heidän alhaisemmasta keskipalkastaan, koska he tekevät keskimäärin enemmän työtunteja. Näin ollen työperäisen maahanmuuton voimistuminen voi hyvin kasvattaa BKT:tä yhtä paljon kuin se kasvattaa työikäistä väestöä.
Ulkomaalaisten ja syntyperäisten suomalaisten työllisyysasteen välinen ero on kutistunut huomattavasti viimeisen vuosikymmenen aikana maahanmuuton muuttuessa entistä työ- ja koulutuskeskeisemmäksi. Viimeaikainen taantuma on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että maahanmuuttajien työllisyys on edelleen erittäin herkkä suhdannevaihteluille.
Kaaviossa esitetään ulkomailla syntyneiden, muissa EU-maissa syntyneiden, EU:n ulkopuolella syntyneiden sekä Suomessa syntyneiden työllisyysasteiden kehityksen vuosina 2015-2024.
Myös syntyperäisten suomalaisten työllisyysaste on noussut merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana. Tähän ovat vaikuttaneet useat Suomessa tehdyt politiikkamuutokset, joilla on nostettu eläkeikää. Mediaanieläkeikä oli 63,1 vuotta vuonna 2017, kun taas vuonna 2023 se oli jo 64,3 vuotta, ja tämän luvun odotetaan nousevan edelleen vähimmäiseläkeiän korotuksen myötä.
Pienemmät alijäämät, vähemmän velkaa
Kasvaneella maahanmuutolla on selvä positiivinen vaikutus työikäisen ja ei-työikäisen väestön suhdelukuun eli huoltosuhteeseen, sillä maahanmuuttajat ovat selvästi muuta väestöä nuorempia. Tilastokeskuksen tuoreimman ennusteen mukaan Suomen huoltosuhde vahvistuu seuraavan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2035 huoltosuhteen odotetaan olevan 9 prosenttia alempi kuin vuoden 2021 ennusteessa.
Pienenevä huoltosuhde parantaisi erityisesti lakisääteisen eläkejärjestelmän tilannetta ja vähentäisi painetta sosiaaliturvamaksujen korottamiseen. Samalla se parantaisi myös valtiontaloutta, koska ikääntyneiden hoitokustannukset jakautuisivat suuremmalle määrälle veronmaksajia.
Kaaviossa esitetään Suomen huoltosuhteen toteutuneen kehityksen vuosina 2010-2024 sekä kaksi ennustetta vuoteen 2036 asti. Huoltosuhde esitetään kaaviossa alle 20-vuotiaiden ja yli 69-vuotiaiden määrän osuutena suhteessa työikäiseen väestöön.
Vaikka julkisen talouden alijäämä ei vähenisikään, nopeampi BKT:n kasvu hidastaisi julkisen talouden ennustettua velkaantumista. Puolen prosenttiyksikön lisäys vuotuiseen BKT:n kasvuun vähentäisi julkisen velan suhdetta BKT:hen lähes viidellä prosenttiyksiköllä kymmenessä vuodessa.
Vaikka vauhdittunut maahanmuutto ei ole mikään ihmelääke, voi se silti tarjota hallitukselle merkittävästi apua julkisen velan kasvun taittamiseen.
