Globaalit riskit ovat kasvussa. Suomi on kuitenkin osoittanut päättäväisyyttä sekä toiminnassa että suunnittelussa eri politiikkasektoreilla – niin taloudessa kuin energia- ja puolustussektoreillakin.
Keskuspankkien harjoittamassa rahapolitiikassa nähtiin käänne vuonna 2024, kun sekä Yhdysvaltojen Federal Reserve että Euroopan keskuspankki (EKP) alensivat ohjauskorkojaan toistuvasti. EKP myös päätti erääntyvien lainojen jälleensijoitukset viimeisessä jäljellä olevassa, pandemiaan liittyvässä rahapoliittisessa osto-ohjelmassaan (Pandemic Emergency Purchase Programme, PEPP) vuoden lopussa.
Näin ollen pääomamarkkinoille tulee vuonna 2025 sulateltavaksi yli 400 miljardia euroalueen valtioiden nettomääräistä eli uutta velkaa ja lähes sama määrä EKP:n taseessa erääntyvää velkaa, jota keskuspankki ei jälleenrahoita.
Viime aikoina on myös nähty poliittisia ja geopoliittisia tapahtumia, joita on tulkittu ennusteina monenkeskisen sopimusperustaisen maailmanjärjestyksen ajan päättymisestä. Näin perustavanlaatuinen muutos saattaa toteutua tai sitten ei, mutta riskit autoritääristen hallintojen erityyppisten aggressiivisten toimien yltymisestä ja jatkumisesta, talouskasvua heikentävistä kauppapoliittisista toimista ja luottamusta murentavan harhaanjohtavan tiedon lisääntymisestä ovat kasvussa. Käynnissä olevat sodat ja luonnonvarojen varantojen muuttuminen strategisiksi valtaoikeuksiksi ovat tehneet maailmasta aiempaa epävarmemman paikan.
Maailman talouskasvun odotetaan tänä vuonna silti nousevan 3,3 %:iin, mikä on vain hieman alle viime vuosikymmenten keskiarvon.
Maailman talouskasvun odotetaan silti nousevan 3,3 %:iin, mikä on vain hieman alle viime vuosikymmenten keskiarvon. Ja huolimatta edellä mainituista riskeistä, teknologinen ja poliittinen kehitys voi luoda huomattavia mahdollisuuksia kehitykseen ja hyvinvointiin eri puolilla maailmaa.
Mitä tämä kaikki tarkoittaa Suomen valtionlainojen markkinoille? Nouseva korkotaso on toki tukenut sijoittajien kiinnostusta valtionlainoihin, kun rahapoliittinen elvytys on poistunut markkinoilta. Suomi on osoittanut päättäväisyyttä sekä toiminnassa että suunnittelussa eri politiikkasektoreilla – niin taloudessa kuin energia- ja puolustussektoreillakin.
Talouskasvun lähteitä
Keskipitkän ajan kasvunäkymät Suomessa ovat olleet keskeinen teema jo pidemmän aikaa. Tässä Velanhallinnan vuosikatsauksessa kaksi vieraskynäkirjoittajaa käsittelee aihetta eri näkökulmista.
Mika Maliranta kirjoittaa viime vuosina lisääntyneestä keskisuurten, uutta teknologiaa soveltavien ja kaupallistavien ja kasvavien yritysten määrästä, mikä voi ennakoida talouskasvun kiihtymistä. Roger Wessman toteaa maahanmuuton kasvattaneen työikäistä väestöä, mikä voi parantaa huoltosuhdetta ja julkisen talouden vajetta sekä – yhdessä nopeamman talouskasvun kanssa – merkittävästi hidastaa julkisen velkasuhteen kasvua.
Näillä näkemyksillä haluamme kuvata tulevan talouskasvun ja julkisen talouden näkymien potentiaalia.
Velanhallinnan strategian ja Valtiokonttorin organisaation uudistus
Suomen valtion velanhallinnassa oli vuonna 2024 myös operatiivisia käännekohtia.
Valtiovarainministeriö uudisti velanhallinnan keskipitkän aikavälin strategian vuonna 2024. Pauli Kariniemi selventää kirjoittamassaan artikkelissa uudistuksen perusteita ja tavoitteita. Velan keskimääräisen uudelleenhinnoitteluajan kasvattamisen odotetaan parantavan korkomenojen ennustettavuutta, vaikka se samalla hieman kasvattaa velan keskimääräisten kustannusten odotusarvoa. Strategian muutos tukee myös maksuvalmiuden turvaamista, esimerkiksi kassapuskuria vahvistamalla.
Organisaation uudistus vahvistaa Valtiokonttorin ydintehtäviä. Velanhallinta on vuoden 2025 alusta oma osastonsa.
Valtiokonttorissa toteutettiin vuoden 2024 lopussa organisaatiouudistus, jonka tavoitteena on vahvistaa Valtiokonttorin ydintehtäviä sekä tiivistää ja yhtenäistää talon toimintaa ja organisaatiota. Vuoden 2025 alusta Velanhallinta on oma osastonsa, ja aiemmin Rahoitus-toimialalle kuuluneet lainojen ja takausten hallinnointitehtävät on eriytetty omalle osastolleen. Samalla Valtiokonttorissa aikaisemmin hajautetut tietohallinnon ja viestinnän toiminnot keskitettiin.
Lainanoton näkymät
Vuonna 2024 Suomen valtio otti 42,8 miljardia euroa lainaa pääomamarkkinoilta budjettivaltion varainhankintatarpeen kattamiseksi ja valtiontalouden maksuvalmiuden varmistamiseksi. Vuonna 2025 rahoitettava määrä on suunnilleen samansuuruinen kuin viime vuonna. Bruttovarainhankintatarve, joka sisältää myös lyhytaikaisen varainhankinnan, on ennusteen mukaan 41,9 miljardia euroa. Tästä samankaltaisuudesta johtuen lainanoton strategia ja operaatiot ovat pitkälti viime vuoden kaltaiset.
Pysyvä tavoitteemme on pitää Suomen valtionlainat houkuttelevina kohteina sijoittajille. Uskomme, että Suomen valtion korkea luottoluokitus, sitoutuneisuus luotettavaan hallintoon ja kestävään kehitykseen tukevat valtionlainojen säilymistä hyvinä sijoituskohteina myös tulevaisuudessa.
