Kattavan kotimaisen ja EU-tason seurannan lisäksi Suomen eteneminen ilmastotoimissa on nyt arvioitu myös sijoittajanäkökulmasta, kun ASCOR-viitekehyksen mukainen arviointi laajeni vuonna 2024 kattamaan 70 valtiota. Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää valtioilta nykyistä tehokkaampia politiikkatoimia. Korkean tulotason valtioiden välisessä vertailussa Suomi yltää silti parhaiten suoriutuvaan neljännekseen niin päästövähennyspolkujen kuin politiikkatoimien näkökulmista, selviää loppuvuodesta 2024 julkaistusta raportista.*
Miten ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen etenevät eri maissa? ASCOR (Assessing Sovereign Climate-related Opportunities and Risks) on sijoittajalähtöinen, sijoittajille suunnattu avoin työkalu valtioiden tarkasteluun ilmastonmuutoksen näkökulmasta. ASCOR julkaisi ensimmäisen riippumattoman arvionsa 25 valtion ilmastotavoitteista ja -politiikoista vuonna 2023 ja vuonna 2024 tarkastelu laajennettiin 70 valtioon, mukaan lukien kaikkiin Pohjoismaihin. Arvioinnin piirissä olevat valtiot kattavat nyt yhteensä 85 % maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja 90 % maailman bruttokansantuotteesta. Maakohtaiset arviot päivitetään vuosittain, seuraavan kerran vuoden 2025 loppupuolella.
ASCOR-työkalu mahdollistaa valtiollisten liikkeeseenlaskijoiden ilmastotarkastelun riski- ja mahdollisuusnäkökulmista ja se jakautuu kolmeen teemaan. Päästövähennyspolkujen osalta tarkastellaan sekä maiden historiallisia päästöjä että tulevaisuutta koskevia tavoitteita. Valtioiden olemassa olevat politiikkatoimet ilmastonmuutoksen hillintään, sopeutumiseen ja oikeudenmukaiseen siirtymään arvioidaan kattavasti toisessa teemassa. Kolmas teema, ilmastorahoitus, arvioi valtioiden osallistumista kansainväliseen ilmastorahoitukseen sekä ilmastotoimien kustannusten läpinäkyvyyttä veronmaksajille.
ASCOR ei aseta valtioita paremmuusjärjestykseen, vaan sen tarkoituksena on tukea sijoittajaa valtioiden ilmastoriskin arvioinnissa tekemällä samankaltaisista valtioista keskenään vertailukelpoisia.
Varhainen hiilineutraaliustavoite ja kattava hiilen hinnoittelu Suomen vahvuuksia
ASCOR-arvioinnissa Suomen ilmastotoimien vahvuuksiksi erottuvat muun muassa ilmastolainsäädäntö, varhainen hiilineutraaliustavoite ja kattava hiilipäästöjen hinnoittelu.
Suomen ilmastolaki uudistui vuonna 2022. Sen keskeinen sisältö on hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä, Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet sekä hiilinielujen vahvistamistavoite. 70:stä arvioidusta valtiosta vain seitsemän on sitoutunut vuotta 2050 varhaisempaan hiilineutraaliustavoitteiseen, ja näistä vain kahdella tavoite on Suomea varhaisempi. Ilmastolaissa vahvistettiin myös ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä, johon kuuluu neljä suunnitelmaa (keskipitkän ja pitkän aikavälin ilmastosuunnitelmat, kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma). Ilmastotoimien institutionaalinen perusta on siis Suomessa vahva.
Kuviossa esitetään 70:n ASCOR-viitekehystä vasten arvioidun valtion nettonollatavoitevuodet aikajanalla valtioiden lukumäärän mukaan. Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että päästöjen ja nielujen tulee olla tasapainossa, eli kasvihuonekaasupäästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat.
Hiilidioksidin hinnoittelussa Suomi nojaa EU:n päästökauppajärjestelmään sekä hiiliveroon, jonka Suomi asetti ensimmäisenä valtiona maailmassa jo vuonna 1990. Vaikka useimmilla kehittyneillä valtioilla on hiilivero- ja/tai päästökauppajärjestelmä tai niiden yhdistelmä käytössä, niiden kattavuus voi olla matala. ASCOR-arvioinnissa vain yhdeksällä 62:sta korkean tulotason valtiosta hiilen hinnoittelujärjestelmä kattaa yli 50 % kansallisista hiilidioksidipäästöistä ja hiilen hinta on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisten tavoitteiden kanssa – siis ylittäen hiilidioksidipäästötonnin vähimmäishinnan, joka vuonna 2023 oli 75 USD. Suomi on näiden valtioiden joukossa.
Valtioilta vaaditaan enemmän – Suomen päästövähennystrendi verrattain vahva
Pariisin ilmastosopimuksen Suomeakin sitovana tavoitteena on rajata maapallon keskilämpötilan nousu alle kahden asteen ja pyrkiä pitämään se alle 1,5 asteen. Rajan sisällä pysymiseksi tarvitaan tehokkaita päästövähennyksiä.
Suomen valtio raportoi kasvihuonekaasupäästönsä Euroopan komissiolle ja YK:n ilmastosopimuksen sihteeristölle kansainvälisten sopimusten edellyttämällä tavalla. ASCOR-viitekehys käyttää eri lähdettä, eivätkä historiallisia päästöjä tai päästövähennystrendiä kuvaavat luvut ole siksi samat Suomen valtion käyttämien lukujen kanssa. Päästövähennystrendi on silti selkeä. ASCOR-metodologian mukaan Suomen kokonaispäästöt ovat viimeisen viiden vuoden ajan laskeneet keskimäärin -5,7 % vuodessa, mikä on selvästi kaikkien arvioitujen korkean tulotason maiden keskiarvoa (-1,9 %) enemmän. Vertailun vuoksi, Suomen Tilastokeskuksen raportoimien tietojen mukaan Suomen kokonaispäästöt laskivat vuosina 2017-2022 keskimäärin 3,6 % vuosittain ja vuosina 2018-2023 jopa 6,2 % vuosittain.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat viime vuosina vähentyneet reippaasti etenkin energiantuotannossa, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on korvautunut ydinvoimalla, tuulivoimalla ja vesivoimalla. Erityisen voimakkaasti – 10 % – päästöt vähenivät vuonna 2023, jolloin uusi Olkiluoto 3 -ydinvoimala valmistui, tuulivoimaa rakennettiin lisää ja vesivoiman tuotanto kasvoi.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt ovat viime vuosina vähentyneet reippaasti etenkin energiantuotannossa. Siellä fossiilisten polttoaineiden käyttö on korvautunut ydinvoimalla, tuulivoimalla ja vesivoimalla.
Suomen ilmastolaissa asetettu tavoite vuodelle 2030 on vähentää kokonaispäästöjä 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU:n sitoumus kohti Pariisin sopimuksen tavoitteita on yhteinen, ja EU:n jäsenenä Suomen päästövähennyspolku kohti vuoden 2030 tavoitetta tulee sitovasta EU-lainsäädännöstä vuosikohtaisine päästökiintiöineen. ASCOR-arvioinnissa ei siksi ole esittää maakohtaista arviota siitä, onko Suomen vuotta 2030 koskeva tavoite linjassa 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Suomen valtion oman viimeisimmän arvion mukaan ennustettu päästövähennyskehitys vuoteen 2030 on lähellä tavoitetasoa, mutta vaatii lisätoimia. Lisätoimien tarve on arviolta 1,3 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
Kansainvälinen ilmastorahoitus haastaa valtioita
Kansainvälinen ilmastorahoitus oli vuoden 2024 ajankohtaisia aiheita Azerbaidžanin Bakussa pidetyn COP29-ilmastokokouksen vuoksi. Kokouksessa sovittiin uudesta USD 300 miljardin ilmastorahoitustavoitteesta, joka korvaa nykyisen USD 100 miljardin vuosittaisen rahoitustavoitteen. Tavoitteeseen tulee päästä vuoteen 2035 mennessä.
ASCOR-arviointi kuitenkin osoittaa, että vain 19 % kehittyneistä valtioista osallistuu kansainväliseen ilmastorahoitukseen riittävällä panostuksella taloutensa kokoon nähden. Suomi ei yllä tähän joukkoon. Suomi tukee kehittyvien valtioiden ilmastotoimia osana kehitysrahoitusta, johon on tehty leikkauksia nykyisellä hallituskaudella.
Suomen Ilmastovuosikertomus 2024: Lisätoimia tarvitaan etenkin maankäyttösektorilla
Suomen ilmastotoimien sektorikohtainen ja yksityiskohtainen seuranta löytyy ilmastovuosikertomuksesta, jonka Suomen hallitus julkaisee vuosittain. Siinä luodaan katsaus sekä toteutuneisiin päästöihin että arvioidaan ilmastotoimilla saavutettavaa tulevaa päästökehitystä ja lisätoimien tarvetta suhteessa kansallisiin ja EU:n ilmastotavoitteisiin. Ilmastovuosikertomuksen laatimisesta on säädetty Suomen ilmastolaissa.
Suomen ilmastotavoitteet
EU-lainsäädäntö ja Suomen ilmastolaki määrittävät Suomen ilmastotavoitteet. Suomen EU-tasolla sovittu velvoite on vähentää taakanjakosektorin – esimerkiksi liikenteen ja maatalouden – päästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä1. EU-tasolla on sovittu myös tietystä maankäyttösektorin hiilinielun tasosta vuonna 2030 ja siitä, ettei maankäyttösektorista saisi aiheutua laskennallisia päästöjä kaudella 2021–2025.
Suomen oman, kansallisen ilmastolain mukainen tavoite on vähentää päästöjä 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä2, ja saavuttaa hiilineutraalius vuonna 2035. Hiilineutraalius tarkoittaa sitä, että Suomen päästöt ovat tasapainossa hiilinielujen kanssa.
1 Verrattuna vuoden 2005 tasoon
2 Verrattuna vuoden 1990 tasoon
Kuviossa esitetään Suomen kasvihuonekaasupäästöjen kehitys vuosina 2005-2023. Kehitys on esitetty sekä ilman LULUCF- eli maankäyttösektoria (kokonaispäästöt) että maankäyttösektorin kanssa (nettopäästöt).
Viimeisimmän, kesäkuussa 2024 julkaistun ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen on tehtävä lisätoimia saavuttaakseen tavoitteensa. Lisätoimia tarvitaan kaikilla sektoreilla, mutta etenkin maankäyttö- ja taakanjakosektoreilla.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat 10 % vuonna 2023 – päästökauppasektorin jopa 19 %. Päästöjen vähenemisen taustalla on erityisesti siirtyminen puhtaaseen sähköntuotantoon. Suomen sähköntuotanto on jo lähes päästötöntä.
Taakanjakosektorin päästöt laskivat Suomessa 4 % vuonna 2023. Päästöt laskivat kaikissa päästöluokissa, myös liikenteessä ja maataloudessa, jotka ovat sektorin suurimmat päästölähteet. Kokonaisuudessaan taakanjakosektorin päästöt ovat laskeneet hitaasti verrattuna päästökauppasektoriin ja suhteessa ilmastotavoitteisiin. Tällä hetkellä on epävarmuutta siitä, onnistuuko Suomi saavuttamaan taakanjakosektorin EU-velvoitteensa.
Maankäyttösektorilla (maankäyttö, maankäytön muutokset ja metsätalous) Suomi on jäämässä selvästi kauden 2021-2025 EU-velvoitteistaan. Vajeen kattamiseksi Suomen on mahdollista pyrkiä ostamaan nieluyksiköitä muilta jäsenmailta. Maankäyttösektori oli Suomelle päästölähde vuonna 2023. Metsien hiilinielu on pienentynyt trendinomaisesti usean vuoden ajan ennen kaikkea lisääntyneiden hakkuiden vuoksi. Suomen hallitus on sitoutunut maankäyttösektorin hiilinieluja vahvistaviin toimiin.
Lähteitä:
– *Taulukko 3.1. raportissa State of Transition in Sovereigns 2024: Tracking national climate action for investors. Transition Pathway Initiative Centre (TPI Centre), November 2024.
– Maa-arvio: Finland, ASCOR 2024 (englanniksi, data kerätty 23.8.2024)
– Suomen ilmastovuosikertomus 2024 (ympäristöministeriö, 27.6.2024)
– Tilastokeskus: Vuoden 2023 kasvihuonekaasupäästöt laskivat 10 % edellisvuodesta (15.1.2025)
