Suomen yrityksissä on rakennettu perustuksia tuottavuuden ja talouden kasvulle. Meillä on nyt runsaasti kasvussa olevia nuoria keskisuuria yrityksiä, joiden voi odottaa tarjoavan merkittävää lisävahvistusta tulevien vuosien talouskasvuun. Niiden potentiaali alkaa paljastua, kun suhdannetilanne vihdoin normalisoituu.
Metsässä suunnistaessa on alinomaa katsottava lähelle, ettei kompastu kiviin ja kantoihin. Välillä kuitenkin on syytä katsoa myös edemmäs, ettei eksy väärille poluille. Talouspoliittinen keskustelu keskittyy usein lähitulevaisuuden suhdannekäänteisiin: inflaatioon, seuraaviin palkkaratkaisuihin ja työllisyyden muutoksiin. Tällöin pitkän aikavälin talousnäkymät, mukaan lukien se, mitä tapahtuu pinnan alla, jää helposti unohduksiin.
Kurkattaessa kansantalouden synkkien tilastonumeroiden alle nähdään yritystasolla tapahtuneita lupaavia rakennemuutoksia: yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on uudistunut, uusia ja nuoria yrityksiä on lähtenyt kasvuun ja talouden rakenteet ovat muuttumassa monessa suhteessa rohkaisevaan suuntaan. Tämä kertoo, että meillä on edellytykset vahvaan pitkään kasvuun.
Talouskasvu syntyy tuottavuudesta ja teknologiasta
Suomessa tarvitaan ennen kaikkea työn tuottavuuden kasvua eli työtuntia kohden täytyy syntyä nykyistä enemmän arvonlisäystä. Se tarkoittaa, että yritykset tuottavat aikaisempaa enemmän ja laadukkaampia tavaroita sekä palveluita tehtyä työtuntia kohden. Laadukkuus näkyy kuluttajia maksuhalukkuutena ja asiakastyytyväisyytenä. Yritysten parantunut tuottavuus näkyy yritysten omistajien kasvaneina voittoina ja työntekijöiden parantuneina palkkoina. Yritysten parantunut tuottavuus helpottaa myös julkisen talouden tasapainottamista. Tuottavuuden paranemiseen perustuva talouskasvu on myös ekologisesti kestävää kasvua.
Tuottavuuden kohottaminen alkaa tutkimuksella ja kehittämisellä
Ennen kuin yritys alkaa kohottaa kansantalouden tuottavuutta, usein takana on ollut kolme vaihetta. Korkean tuottavuuden työpaikkojen luonnin ensimmäinen vaihe alkaa usein yrityksen panostuksella tutkimukseen ja kehittämiseen.
Yritystasolla on tapahtunut lupaavia rakennemuutoksia: yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on uudistunut ja uusia, nuoria yrityksiä on lähtenyt kasvuun.
Suomeen alkoi syntyä poikkeuksellisen paljon innovoivia uusia pieniä yrityksiä 2010-luvun alussa. Osa niistä on lisännyt tutkimuspanostuksiaan ja kasvanut jo keskisuuriksi yrityksiksi. Yritysten tutkimus- ja kehitystoiminta on samalla uudistunut. Yksityisten palvelujen osuus on kasvanut. Yhä suuremmalla osalla tutkimus- ja kehittämishenkilökunnasta on tohtoritasoinen tutkijakoulutus. Perustutkimuksen osuus on ollut kasvussa.
Kaaviossa esitetään t&k-henkilökunnan kehitys Suomen uusissa ja nuorissa pk-yrityksissä vuosina 2000–2021. Katkoviiva esittää t&k-henkilökunnan kokonaismäärän kehityksen trendiä. ”Kehykset” kertovat, miten nuorissa (5-9-vuotiaissa) pienissä ja keskisuurissa yrityksissä t&k-henkilökunnan määrä on kehittynyt vuosina 2013–2021.
On kiinnostava havaita, että ulkomaalaisomisteiset keskisuuret yritykset ovat lisänneet voimakkaasti tutkimus- ja kehittämishenkilökuntaansa Suomessa varsinkin 2010-luvun jälkipuoliskolla. Osaava ja isotaskuinen monikansallinen pääoma on siis tunnistanut kehittämis- ja kasvupotentiaalia Suomessa.
Kaaviossa esitetään ulkomaalaisomisteisten yritysten reaalisten t&k-menojen kehitys Suomessa vuosina 2010–2020.
Tuottavuuden toisessa vaiheessa teknologiaa otetaan käyttöön
Toisessa vaiheessa innovaatioita otetaan käyttöön ja testataan markkinoilla. Jos uudet tuotteet osoittautuvat laadukkaiksi ja tuotantotavat tehokkaiksi, yrityksellä on taloudellisesti kannattavan toiminnan edellytykset.
Uusia yrityksiä on tullut markkinoille kiivaaseen tahtiin ja samaan aikaan yrityksiä on myös poistunut Suomessa 2010-luvun aikana. Yritysten vaihtuvuus on siis kiihtynyt. Yritysten uusien tuotteiden osuus liikevaihdosta laski 2010-luvun alkupuoliskolla, mutta selvä käänne nousuun on nähtävissä viime vuosina. Eurostatin innovaatiotilastot myös kertovat, että suomalaiset yritykset ovat ottaneet käyttöön uusia teknologioita kansainvälisesti vertaillen erittäin vilkkaaseen tahtiin 2020-luvun alussa.
Kansantaloudelliset vaikutukset näkyvät tuottavien yritysten skaalatessa
Kun tutkimuksella ja kehittämisellä on saatu aikaan teknologiaa, jota on onnistuttu ottamaan käyttöön menestyksellisesti, yrityksellä on taloudelliset kannusteet laajentaa toimintaansa. Nopeasti työllisyyttä lisänneiden (vähintään 10 prosenttia vuodessa) yritysten osuus on ollut Suomessa vahvassa kasvussa 2010-luvun aikana. Vuosikymmenen jälkipuoliskolla tällaisten yritysten työllisyysosuus oli jo suurempi kuin Ruotsissa tai Tanskassa — puhumattakaan Saksasta, Ranskasta ja Itävallasta, jotka olivat tässä selvästi Suomea jäljessä.
Suomalaiset yritykset ovat ottaneet käyttöön uusia teknologioita erittäin vilkkaaseen tahtiin 2020-luvun alussa.
Kun teknologiaa on otettu menestyksellisesti käyttöön, yrityksillä on myös kannustimet investoida koneisiin ja laitteisiin. Yrityssektorin tuotantopääomakanta lähti vahvaan kasvuun 2010-luvun jälkipuoliskolla. Muun muassa ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat myös lisänneet 2010-luvun jälkipuoliskolla merkittävästi investointejaan koneisiin ja laitteisiin suomalaisilla työpaikoilla. Lisäksi ne ovat luoneet paljon uusia työpaikkoja Suomeen.
Kaaviossa esitetään ulkomaalaisten yritysten investointien kehitys työllistä kohti Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa ja Italiassa vuosina 2008–2020.
Suomen talouskasvun näkymät ovat lupaavat
Suomen yrityksissä on rakennettu perustuksia tuottavuuden ja talouden kasvulle. Meillä on nyt runsaasti kasvussa olevia nuoria keskisuuria yrityksiä. Tutkimuskirjallisuuden perusteella meillä on lupa odottaa, että tällaiset yritykset tarjoavat merkittävää lisävahvistusta tulevien vuosien talouskasvuun. Niiden potentiaali pitäisi alkaa paljastua, kun suhdannetilanne vihdoin normalisoituu.
Talouskasvun tekijät ovat siis edelleen kunnossa. Nyt on varmistettava, että ne pääsevät vahvistamaan Suomen tulevien vuosien kasvua.
