Vuoden 2024 toteutunut bruttolainanotto oli 42,8 miljardia euroa. Tästä 57 % eli 24,6 miljardia euroa oli pitkäaikaista lainanottoa ja 43 % eli 18,2 miljardia euroa lyhytaikaista lainanottoa. Toteutunut nettolainanotto oli 12,58 miljardia euroa.
Valtion bruttolainanottotarve pysyy yli 40 miljardissa eurossa vielä vuonna 2025, jonka jälkeen sen ennustetaan painuvan vuositasolla 35-39 miljardiin euroon. Vuoden 2024 lopussa valtionvelka oli noin 169 miljardia euroa.
Toteutunut bruttolainanotto vuonna 2024 oli 42,83 miljardia euroa, josta 24,60 miljardia euroa oli pitkäaikaista ja 18,23 miljardia euroa lyhytaikaista lainanottoa.
Kaaviossa esitetään Suomen valtionvelan määrä ja suhde bruttokansantuotteeseen vuosina 2016–2024. Valtionvelka oli 169,41 miljardia euroa vuoden 2024 lopussa. Velan suhde bruttokansantuotteeseen oli 61,20 prosenttia.
Valtiovarainministeriön ennusteen mukainen nettolainanottotarve vuodelle 2025 on 12,50 miljardia euroa. Kun kuoletuksia on 29,46 miljardia euroa, on kuluvan vuoden bruttolainanottotarve siten 41,96 miljardia euroa.
Kaaviossa esitetään vuosittainen bruttolainanotto, kuoletukset ja nettolainanotto vuosina 2016–2026. Kuoletuksia oli 30,25 miljardin euron edestä ja nettolainanoton määrä oli 12,58 miljardia euroa vuonna 2024.
Varainhankintastrategia
Suomen valtio noudattaa varainhankinnassaan viitelainastrategiaa. Tukkumarkkinoilla tapahtuva viitelainapohjainen varainhankinta on valtiolle kustannustehokasta, koska viitelainojen lainakannat ovat suuria. Tällöin ensiemissiot luovat hajautetun sijoittajapohjan ja markkinatakaus tukee hintakuvaa ja vaihdettavuutta jälkimarkkinoille.
Valtiokonttori käyttää syndikoitua liikkeeseenlaskutapaa uusien viitelainojen emittoinneissa. Olemassa olevien viitelainojen kantoja kasvatetaan myöhemmin huutokaupoissa. Lisäksi Valtiokonttori voi laskea liikkeeseen lainoja myös muissa valuutoissa kuin euroissa Euro Medium Term Note (EMTN) -ohjelman puitteissa palvellakseen laajempaa sijoittajakuntaa. Liikkeeseenlaskut muissa valuutoissa riippuvat kuitenkin markkinatilanteesta ja siitä, ovatko sen kustannukset kohtuulliset suhteessa euromääräiseen varainhankintaan.
Valtion nykyinen lainanottotarve mahdollistaa vuosittain kolme uutta euromääräistä viitelainaa, viitelainojen huutokauppoja sekä yhden dollarimääräisen viitelainan. Lisäksi Valtiokonttori laskee liikkeeseen lyhytaikaisia valtion velkasitoumuksia. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen 10-vuotisen lainan, ja tavoitteena olevan 30:een vuoteen ulottuvan likvidin viitelainakäyrän ylläpitämiseksi valtio laskee liikkeeseen vuosittain 15-, 20- ja 30-vuotisia viitelainoja markkinatilanteen mukaan. Vuonna 2025 ohjelmassa on uusi 20-vuotinen viitelaina, jonka Valtiokonttori heti vuoden alussa tammikuussa. Kuluvan vuoden kolmas uusi emissio tehdään luultavimmin joko 7 tai 15 vuoden segmentissä, jotta valtionlainojen erääntymisprofiili pysyy tasapainoisena. Suunnitelmissa on lisäksi täydentää pitkäaikaista varainhankintaa dollarimääräisellä viitelainalla, jos markkinaolosuhteet sallivat. Lyhytaikaisen lainanoton eli valtion velkasitoumusten osuuden arvioidaan olevan noin 45 % vuoden bruttolainanotosta.
Valtiokonttorin tavoitteena on säilyttää Suomen asema tunnustettuna ja luotettavana liikkeeseenlaskijana markkinoilla, ja taata näin Suomen valtionlainojen kysyntä myös tulevaisuudessa.
Varainhankinnan operaatiot ja sijoittajakysyntä
Vuonna 2024 Suomen valtio laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa ja yhden dollariobligaation. Viitelainojen huutokauppoja järjestettiin vuoden aikana kaikkiaan 14. Lyhytaikaista lainanottoa Valtiokonttori toteutti velkasitoumusten huutokaupoilla ja ECP-muotoisilla liikkeeseenlaskuilla.
Kaaviossa esitetään liikkeeseenlaskut vuonna 2024. Suomi laski liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa, yhden dollariobligaation ja järjesti kahdeksan viitelainahuutokauppaa. Lyhytaikainen rahoitus toteutettiin laskemalla liikkeeseen valtion velkasitoumuksia.
Vuoden ensimmäinen syndikoitu viitelaina oli uusi 30-vuotinen, kolmen miljardin euron viitelaina eräpäivällä 15.4.2055. Lainalla on 2,95 %:n nimelliskorko. Liikkeeseenlaskun pääjärjestäjiksi valittiin viisi edellisvuonna parhaiten suoriutunutta päämarkkinatakaajapankkia ja loput kahdeksan muodostivat myyntiryhmän. Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa yli yhdeksään miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia yli 100 sijoittajalta. Uusi laina on laina-ajaltaan toistaiseksi pisin Suomen valtionlainojen korkokäyrällä, ja se herätti vahvaa kiinnostusta erityisesti eläkesijoittajien ja omaisuudenhoitajien piirissä.
Vuoden toinen syndikoitu liikkeeseenlasku huhtikuun lopulla oli odotettuun tapaan uusi 10-vuotinen viitelaina eräpäivällä 15.9.2034. Laina hinnoiteltiin liikkeeseenlaskussa 20 tuottopistettä yli euroswap-käyrän, ja sen tuotoksi muodostui 3,016 %. Lainan tarjouskirja kasvoi liikkeeseenlaskussa jopa 23 miljardiin euroon sisältäen tarjouksia yli 160 sijoittajalta. Vahva kysyntä mahdollistikin lainan koon kasvattamisen liikkeeseenlaskussa tavallisesta kolmesta miljardista eurosta neljään miljardiin euroon.
Vuoden 2024 kolmas euromääräisen viitelainan syndikoitu emissio oli uusi 5-vuotinen viitelaina, joka laskettiin liikkeeseen elokuussa. Laina hinnoiteltiin 10 korkopistettä yli euroswap-käyrän, tuotolla 2,550 %. Laina erääntyy maksettavaksi 15.4.2030. Tarjouskirja kasvoi yli 10 miljardiin euroon ja sisälsi tarjouksia yli 80 sijoittajalta, ja vahvan kysynnän vuoksi lainan kokoa kasvatettiin tässäkin emissiossa neljään miljardiin euroon.
Kesäkuussa Suomen valtio laski liikkeeseen uuden dollariobligaation ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2020. Yhdysvaltain dollarimääräinen obligaatio erääntyy 2.7.2034 ja sen koko oli yksi miljardi dollaria. Lainan tuotoksi liikkeeseenlaskussa muodostui 4,399 %, joka oli 55 tuottopistettä yli mid swap -koron (USD SOFR -koron) ja 15,7 tuottopistettä yli hinnoittelureferenssinä käytetyn, 15.5.2034 erääntyvän Yhdysvaltojen valtion 4,375 prosentin lainan. Dollariobligaatio täydentää Suomen valtion euromääräistä varainhankintaa tavoittaen euromääräisiä emissioita globaalimman sijoittajakunnan.
Kaaviossa on kaikki Valtiokonttorin liikkeeseen laskemat sarjaobligaatiot. Pääosa näistä on viitelainoja.
Kuka lainaa Suomen valtiolle? Kaaviossa esitetään sijoittajapohjan alueellinen jakauma sekä jakauma sijoittajatyypeittäin Suomen valtion vuoden 2024 ensiemissioissa.
Huutokaupat
Ensimarkkinoilla tapahtuvien syndikoitujen emissioiden lisäksi Valtiokonttori järjesti säännöllisiä viitelainojen huutokauppoja, joiden päivämäärät julkaistaan vuosineljännes kerrallaan valtionvelka.fi-verkkosivustolla. Vuonna 2024 järjestettiin kahdeksan tavallista viitelainahuutokauppaa ja kuusi ns. valinnaista huutokauppaa (Optional Reverse Inquiry, ORI), joiden järjestämistä jatkettiin myönteisen vastaanoton myötä. Kaikilla huutokaupoilla kasvatettiin markkinoilla jo olevien viitelainojen kantoja. Tavallisista huutokaupoista viisi pidettiin vuoden ensimmäisellä puoliskolla ja kolme vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.
Vuoden 2024 viitelainahuutokaupoissa Suomen valtio keräsi yhteensä 13 373 miljoonaa euroa, josta 2 167 miljoonaa euroa ORI-huutokaupoista. Kaikissa huutokaupoissa myytiin samalla kertaa lisäeriä kahteen eri maturiteetin viitelainaan. Lainojen kysyntää kuvaava ostotarjousten suhde huutokaupattuun määrään vaihteli välillä 1,19–2,47 (ORI-huutokaupat pois lukien). Huutokaupatut määrät olivat 414–971 miljoonaa euroa per viitelaina ja huutokauppa (ORI-huutokaupat pois lukien).
Taulukko näyttää viitelainojen huutokaupat.
Valinnaiset huutokaupat
Valtiokonttori aloitti viitelainojen valinnaiset huutokaupat (Optional Reverse Inquiry, ORI) maaliskuussa 2023 ja jatkoi niitä vuonna 2024 päämarkkinatakaajilta saadun myönteisen palautteen perusteella. ORI-huutokaupan tarkoituksena on tukea likviditeettiä eli markkinavaihdantaa tarjoamalla markkinatakaajille säännöllinen mahdollisuus hankkia ensimarkkinoilta myös niitä valtionlainoja, joiden liikkeeseenlaskusta on kulunut jo enemmän aikaa. Suomen valtionlainojen markkinavaihtoa asiakaskaupassa tukee se, että päämarkkinatakaajien kyky vastata sijoittajakysyntään paranee näissä yksittäisissä lainoissa.
ORI-huutokauppa järjestetään vain, jos pankit ilmaisevat kiinnostuksensa tiettyä viitelainaa/viitelainoja kohtaan ennen suunniteltua huutokauppapäivää. Kerralla myydään enintään kahta eri viitelainaa, ja huutokaupan enimmäismäärä on 400 miljoonaa euroa.
Lyhytaikainen lainanotto
Valtiokonttori laskee liikkeeseen euro- ja dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia velkasitoumusohjelmaan (Treasury Bill Dealer Group) nimettyjen pankkien välityksellä. Lyhytaikaista lainanottoa tehdään valtion rahoitustarpeiden perusteella.
Euromääräiset valtion velkasitoumukset (RFTB) lasketaan liikkeeseen huutokaupoissa. Huutokaupoissa Treasury Bill Dealer Group -ryhmään kuuluvat vastapuolet voivat jättää ostotarjouksia. Huutokaupan päätyttyä Valtiokonttori määrittää rajatuottotason, jonka alittavat ostotarjoukset hyväksytään täysimääräisesti.
Vuonna 2024 Valtiokonttori järjesti kymmenen valtion velkasitoumusten huutokauppaa, joista Suomen valtio keräsi varoja yhteensä 19 887 miljoona euroa, valtion liikelaitosten lainanotto mukaan lukien.
Taulukko näyttää velkasitoumusten huutokaupat.
Valtiokonttori voi laskea valtion velkasitoumuksia liikkeeseen myös muina ajankohtina, kysynnästä ja rahoitustarpeista riippuen. Näissä tapauksissa Valtiokonttori määrittää tuottotason. Tämä liikkeeseenlaskutapa on Euro Commercial Paper -ohjelman (ECP) kaltainen. ECP-muotoisilla liikkeeseenlaskuilla voidaan laskea liikkeeseen velkasitoumuksia euroissa tai Yhdysvaltain dollareissa.
Vuonna 2024 ECP-muotoista varainhankintaa toteutettiin sekä euroissa että Yhdysvaltain dollareissa hinnoittelun ja kysynnän perusteella. ECP-muotoisten liikkeeseenlaskujen bruttomäärät olivat 4,1 miljardia dollaria ja 7,4 miljardia euroa.
Dollarimääräisten ECP-liikkeeseenlaskujen keskimaturiteetti oli 7,8 kuukautta ja euromääräisten 8,0 kuukautta. Vuoden 2024 lopussa velkasitoumusten kannat olivat 4 120 miljoonaa dollaria ja 15 380 miljoonaa euroa (vastaavat luvut vuonna 2023: 1 800 miljoonaa dollaria ja 19 062 miljoonaa euroa).
Kassanhallinta
Valtion käteisvarojen määrä vaihtelee päivittäin valtion tulo- ja menovirtojen mukana. Valtion kassan koko perustuu nettomaksuvalmiusasemalle asetettuihin rajoihin sekä arvioon riittävästä maksuvalmiudesta. Valtion keskikassa kasvoi vuonna 2024, mikä johtui alkuvuodesta voimaan tulleesta velanhallinnan ohjeistuksen muutoksesta, jossa maksuvalmiuslimiittejä kiristettiin. Velanhallinnan strategiamuutoksesta on lisää katsauksen seitsemännessä luvussa.
Kassavirroissa on sekä kuukausittaista että vuosittaista kausivaihtelua, joka johtuu ajoituseroista valtion tuloissa ja menoissa. Vuoden aikana tapahtuvat muutokset budjettitalouden alijäämässä näkyvät likviditeetinhallinnassa muuttuvina rahoitustarpeina.
Koska tärkeintä on varmistaa riittävä maksuvalmius, valtion toteutunut lainanotto voi poiketa talousarvioon budjetoidusta lainanotosta useasta eri syystä. Ero voi johtua esimerkiksi siitä, että tietylle vuodelle budjetoituja siirtomäärärahoja voidaan käyttää useamman vuoden aikana. Vuonna 2024 valtion toteutunut lainanotto ylitti budjetoidun noin 600 miljoonalla eurolla, kun valtion kassanhallinnassa varauduttiin vuodenvaihteeseen hieman suuremmalla kassapuskurilla.
Valtio käytti alkuvuoteen 2024 asti valtionvelan korkoriskinhallintaan koronvaihtosopimuksia, joiden luottoriskiltä suojaudutaan vakuuksien avulla. Valtion antamien ja vastapuolelta saatujen vakuuksien erotuksena muodostuu valtion käteisvakuusasema, joka vaihtelee korkotason muutoksien mukaan. Valtion antamien vakuuksien määrä laski vuoden 2024 aikana, millä oli varainhankintatarvetta vähentävä vaikutus.
Vuonna 2024 valtion käteisvarojen keskikoko oli 8,3 miljardia euroa tai 5,0 prosenttia velasta.
Valtion käteisvarat sijoitetaan pääasiassa keskuspankkiin, talletuksina pankkeihin tai kolmikantarepo-sopimuksina lyhyisiin maturiteetteihin. Kolmikantarevoilla tarkoitetaan hyväksytyille vastapuolille tehtyjä talletuksia, joille on asetettu turvaava arvopaperivakuus. Vakuushallintaa hoitaa kolmas osapuoli, esimerkiksi arvopaperikeskus.
Likviditeetinhallinta nojaa vahvasti kassaennustejärjestelmään. Kaikki valtion kirjanpitoyksiköt ennustavat seuraavien 12 kuukauden tulonsa ja menonsa Valtiokonttorin hallinnoimaan Rahakas-järjestelmään. Valtiokonttori käyttää näitä tietoja valtion kassanhallinnan päätösten pohjana.
