Valtiovarainministeriö määrittelee velanhallinnan strategian, jonka mukaan Valtiokonttori hoitaa velanhallinnan operatiivisia tehtäviä. Vuonna 2024 valtiovarainministeriö päivitti keskipitkän aikavälin velanhallintastrategiansa.
Valtiovarainministeriö kehitti aiemman velanhallinnan strategian 2000-luvun alkupuolella. Vuosien mittaan ministeriö uudisti valtion velanhallinnan määräystä useaan otteeseen, mutta sen keskeiset riskivalinnat säilyivät olennaisilta osin samoina. Toimintaympäristömme on kuitenkin muuttunut merkittävästi 2000-luvun alkuvuosista. Valtion velkasuhde on yli kaksinkertaistunut (kuvio 1), ja talouskasvun näkymät ovat vaimeat, koska väestö ikääntyy. Valtion talous on ollut pitkään alijäämäinen (kuvio 2) eikä rahoitusasemaan näytä tulevan muutosta ainakaan lähivuosina. Tämä tarkoittaa huomattavaa lainanottoa valtion bruttorahoitustarpeiden ollessa arviolta noin 40 miljardia euroa vuosittain tulevina vuosina. Lisäksi sääntely-ympäristö on muuttunut finanssikriisin jälkeen, ja talouden yleinen epävarmuus on yleisesti suurta.
Kaaviossa esitetään Suomen valtionvelan määrä ja suhde bruttokansantuotteeseen vuosina 2000–2024.
Kaaviossa esitetään valtion rahoitusaseman kehitys vuosina 2001–2023 suhteessa BKT:hen.
Valtion riskinkantokyky on siten aikaisempaa heikompi ja myös velanhallinnan riskivalintoja on ollut tarve arvioida uudelleen. Siksi velanhallintastrategia kaipasi päivitystä vallitsevia ja näköpiirissä olevia taloudellisia olosuhteita vastaavaksi. Strategian päivitystyössä olemme tukeutuneet ulkoisten arviointiraporttien suosituksiin. Päivityksen tavoitteena on vähentää velanhallinnan riskejä ja yksinkertaistaa toimintaa.
Keskeisin muutos on velkaan sisältyvän korkoriskin vähentäminen. Suunniteltu muutos:
– vähentää valtion korkomenojen herkkyyttä yleisen korkotason muutoksille,
– luo ennakoitavuutta korkomenoihin ja
– tukee siten talouspolitiikan suunnittelua tulevina vuosina.
Muutos lisää lähtökohtaisesti jossakin määrin odotettavissa olevaa velan kustannusta pitkällä aikavälillä siihen nähden, että muutosta ei tehtäisi.
Velan korkoriskiaseman muutos toteutetaan valtion vakiintunutta lainanottopolitiikkaa juurikaan muuttamatta luopumalla uusien korkojohdannaissopimusten solmimisesta. Tällä tavoin tavoiteltu korkoriskiasema saavutetaan asteittain noin viiden vuoden kuluessa.
Lisäksi velan rahoitusriskin ja korkoriskin hallinta yhdistetään siten, että näitä koskeva tavoite ilmaistaan uudelle lainanotolle asetettavalla lainanoton keskimääräistä laina-aikaa koskevalla tunnusluvulla (Weighted Average Maturity at Issuance, WAMI). Tunnusluvulle asetetaan strategiassa seitsemän vuoden tavoite. Muutos valtion korkoriskiasemassa tulee olemaan asteittainen ja melko maltillinen. Tarkastelujakson lopulla Suomen valtion korkoriskiasema on lähentynyt eurooppalaisia verrokkejamme, mutta on edelleen joukon lyhyemmässä päässä.
Muutos valtion korkoriskiasemassa tulee olemaan asteittainen ja melko maltillinen.
Luopuminen uusien korkojohdannaissopimusten solmimisesta myös vähentää potentiaalista tarvetta myöntää johdannaissopimusten vastapuolille vakuutta. Siten muutos tulee pienentämään nykyistä noin 3,5 miljardin euron vakuuskantaa ja vakuuden rahoittamiseksi tarvittavaa lainanoton määrää tulevina vuosina. Lisäksi johdannaistoiminnasta aiheutuvat toiminnalliset riskit ja vakuuksien siirtoihin sisältyvät toimitusriskit vähenevät.
Päivitetyssä strategiassa valtion maksuvalmiusasemalle asetettiin vähimmäisomavaraisuusvaatimus. Omavaraisuusjaksolla valtion tulisi selvitä tiedossa ja odotettavissa olevista menoistaan ilman lainanottoa. Esitetty muutos ei muuta olennaisesti valtion tämänhetkistä maksuvalmiusasemaa mutta täsmentää ministeriön tahtotilaa asiassa. Lisäksi strategiassa tehtiin eräitä muita valtion kassan hallinnan riskitasoon vaikuttavia tarkennuksia, jotka vahvistavat valtion maksuvalmiutta.
Toimintaympäristömme muuttuu myös jatkossa. Pääministeri Orpon hallituksen keskeinen talouspoliittinen tavoite on julkisen velkasuhteen vakauttaminen. Hallitus on jo tehnyt merkittäviä sopeutustoimia tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Valtion velanhallinnassa tulemme tarkastelemaan nykyistä strategiaa vuosittain ja teetämme laajemman riippumattoman arvion strategian toimivuudesta noin 4-5 vuoden kuluttua. Näiden arvioiden avulla strategiaa on tarkoitus päivittää ja kehittää myös jatkossa.
