Valtiokonttori julkaisee neljännesvuosittain katsauksen, jossa on tietoa valtion lainanoton viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevista näkymistä. Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan englanniksi 30.9.2019. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot julkaistaan noin kaksi viikkoa englanninkielisen katsauksen julkaisupäivän jälkeen.
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2019. Kaikki kysynnän pääerät kasvavat varsin vakaasti. Työttömyysasteen odotetaan olevan 6,6 prosenttia ja työllisyysasteen 72,6 prosenttia. Uuden hallituksen keskeisimpiin talouspoliittisiin tavoitteisiin kuuluu työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin. Inflaatio pysyy hitaana ja vaihtotase on lievästi alijäämäinen (1,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen). Maailmankaupan kasvun hidastumisen odotetaan vaikuttavan myös Suomen vientiin tulevina vuosina.
Suomen talouden vakaa kasvu kolmen viime vuoden aikana on vahvistanut julkisen talouden rahoitusasemaa. Väestön ikääntyminen vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista, koska eläkemenot sekä terveydenhoidon ja pitkäaikaishoidon kustannukset kasvavat. Uuden hallitusohjelman päätavoitteisiin kuuluu Suomen julkisen talouden tasapainottaminen vuoteen 2023 mennessä edellyttäen, että maailmantalous kasvaa normaalia vauhtia.
Sekä julkinen talous että valtiontalous ovat lievästi alijäämäisiä vuonna 2019. Julkisen talouden alijäämä on 0,6 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja valtionhallinnon alijäämä hieman tätä suurempi. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on laskenut muutaman vuoden ajan ja on nyt alle 60 prosenttia. Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan velkasuhde laskee 58,3 prosenttiin vuoden 2019 lopussa. Valtionvelka on selvästi matalammalla tasolla. Sen ennustetaan olevan 44,2 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen tämän vuoden lopussa.*
Suomen suhteellisen vahva julkinen talous ja talouden moderni rakenne näkyvät muiden tekijöiden ohella Suomen korkeissa luottoluokituksissa. Suomen valtiolla on sopimus kolmen luottoluokituslaitoksen, Fitch Ratingsin, Moody’s Investors Servicen ja S&P Global Ratingsin, kanssa luottoluokitusten tuottamisesta. Pitkäaikaisen velan luottoluokitukset ovat tällä hetkellä AA+, Aa1 ja AA+. S&P ja Moody’s pitävät Suomen luokituksen näkymiä vakaina, mutta Fitch muutti luokituksen näkymät vakaista myönteisiksi viime vuonna. Näkymien muuttaminen johtui suotuisasta julkisen velan kehityksestä ja paremmista keskipitkän aikavälin kasvuodotuksista. Seuraavat ennakkoon ilmoitetut valtion luottoluokituksen julkistamispäivät ovat heinäkuussa 2019.
Katsaus lainanotto-operaatioihin vuoden 2019 toisella neljänneksellä
Toinen lisätalousarvio vähensi valtion lainanottotarvetta hieman. Talousarvion mukaan valtion bruttolainanoton tarve on noin 15,18 miljardia euroa ja nettolainanoton tarve 1,796 miljardia euroa vuonna 2019. Edellisvuosien tapaan noin 70 prosenttia lainanottotarpeesta katetaan pitkäaikaisilla lainoilla ja loppuosa lyhytaikaisilla velkasitoumuksilla.
Valtiokonttori järjesti toisen vuosineljänneksen aikana kaksi valtionlainojen huutokauppaa ja yhden velkasitoumusten huutokaupan.
Vuosineljänneksen ensimmäinen huutokauppa järjestettiin 10.4.2019. Huutokaupassa myytiin vuonna 2026 erääntyvää viitelainaa ja 2047 erääntyvää sarjalainaa yhteensä 1 000 miljoonan euron edestä. Huutokaupan jälkeen vuonna 2026 erääntyvän lainan kanta on 5 500 miljoonaa euroa ja vuonna 2047 erääntyvän lainan 3 000 miljoonaa euroa. Lainan kannan kasvamisen myötä vuonna 2047 erääntyvä sarjalaina sai viitelainastatuksen. Toinen huutokauppa järjestettiin 5.6.2019 ja sen kohteena oli uusi, vuonna 2029 erääntyvä 10 vuoden viitelaina. Huutokauppa kasvatti lainan kantaa 972 miljoonalla eurolla.
Suomen valtio järjesti euromääräisten velkasitoumusten huutokaupan toista kertaa 22.5.2019. Huutokaupan kohteena oli kaksi velkasitoumuserää, jotka erääntyvät 12.8.2019 ja 12.11.2019. Velkasitoumuksia myytiin yhteensä 1 480 miljoonalla eurolla, ja molempien erien tuotoksi muodostui -0,555 prosenttia. Neljännesvuosittaisen velkasitoumushuutokaupan lisäksi euro- ja dollarimääräisiä velkasitoumuksia laskettiin liikkeeseen valtion maksuvalmiustarpeiden mukaisesti. Euromääräisten velkasitoumusten kanta oli kesäkuun lopussa 3 900 miljoonaa euroa ja dollarimääräisten velkasitoumusten 2 900 miljoonaa dollaria.
Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (heinäkuu–syyskuu ja sen jälkeen)
Valtiokonttori suunnittelee laskevansa liikkeeseen toisen uuden euromääräisen viitelainan vuoden loppupuoliskolla. Lainan juoksuaika on todennäköisesti viisi vuotta.
Viitelainoilla toteutettavaa euromääräistä varainhankintaa voidaan edellisvuosien tapaan täydentää laskemalla liikkeeseen valuuttamääräisiä lainoja EMTN-lainaohjelman puitteissa. Valtiokonttori harkitsee mahdollisuutta laskea liikkeeseen dollarimääräinen laina EMTN-ohjelman puitteissa vuoden toisella puoliskolla, jos markkinaolosuhteet sen sallivat.
Kolmannen vuosineljänneksen aikana Suomen valtio järjestää todennäköisesti euromääräisen viitelainan huutokaupan. Huutokaupan ajoitukseen, määrään ja kokoon vaikuttavat valtion maksuvalmiustilanne ja jälkimarkkinaolosuhteet. Tarkat tiedot huutokaupoista julkaistaan viikkoa ennen kutakin huutokauppaa.
Seuraava euromääräisten velkasitoumusten huutokauppa järjestetään 20.8.2019. Huutokaupat järjestetään Bloombergin huutokauppajärjestelmässä, ja niihin voivat osallistua velkasitoumusohjelmaan kuuluvat välittäjät. Lisätietoa huutokaupoista ja neljännesvuosittain päivitettävä huutokauppakalenteri julkaistaan valtionvelka.fi-sivustolla.
Huutokauppojen lisäksi dollari- ja euromääräisiä velkasitoumuksia lasketaan mahdollisesti liikkeeseen vuoden toisella neljänneksellä valtion maksuvalmiustarpeiden mukaisesti. Liikkeeseenlaskujen ajankohta riippuu valtion maksuvalmiudesta ja jälleenrahoitustarpeista.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 30.9.2019.
Lisätietoja: rahoituspäällikkö Mika Tasa, puh. 0295 50 2552, etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi.
* Valtiovarainministeriö (Taloudellinen katsaus, kesä 2019).