Valtiokonttori julkaisee neljä kertaa vuodessa katsauksen, jossa on tietoa valtion lainanoton viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevista näkymistä.
Yhteenveto:
— Valtio suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden kolmanneksella neljänneksellä, todennäköisesti viiden vuoden maturiteetissa.
— Heinä-syyskuun huutokauppakalenteri on julkaistu.
— Valtiokonttorin arvion mukaan 55 % vuoden pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty kesäkuun loppuun mennessä.
— Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaimentaa Suomen talouden kasvunäkyviä ja hidastaa viennin kasvua. Valtiovarainministeriö ennustaa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,4 %.
— VM arvioi inflaation nousevan tänä vuonna keskimäärin 5,8 prosenttiin, mutta hintapaineiden uskotaan helpottavan ensi vuodesta alkaen.
— Suomen kansallinen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on kirjattu ensimmäistä kertaa lakiin. Uusi ilmastolaki, joka tulee voimaan 1. heinäkuuta 2022, asettaa päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050.
Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 1,4 % vuonna 2022.
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Venäjän aloittaman sodan jatkuminen, energian hinnan nousu ja niistä johtuva inflaation maailmanlaajuinen kiihtyminen varjostavat maailmantalouden näkymiä. Valtiovarainministeriön mukaan Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on merkittäviä haittavaikutuksia myös Suomen ulkomaankauppaan. Yksityinen kulutus kasvaa Suomessa hitaasti tulevina vuosina, kun kiihtyvä inflaatio leikkaa kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusmahdollisuuksia.
Ministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote (bkt) kasvaa 1,4 % tänä vuonna ja 1,1 % vuonna 2023. Inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna keskimäärin 5,8 %, mutta inflaatiopaineiden odotetaan hellittävän ensi vuonna. Vaihtotase on lähellä tasapainoa, ja työttömyysaste laskee tänä vuonna 6,7 prosenttiin.
Koronavirusepidemian aiheuttama mittava julkisen talouden epätasapaino pieneni voimakkaasti viime vuonna. Julkinen talous jatkaa vahvistumista tänä vuonna ripeän verotulojen kasvun sekä koronaepidemian vuoksi tehtyjen tukitoimien pienentymisen siivittämänä. Valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan julkisen talouden alijäämä tulee olemaan noin 1,4 % suhteessa bkt:n ja valtiontalouden alijäämä noin 2,5 % suhteessa bkt:n vuonna 2022.1
1 VM: Taloudellinen katsaus, kesä 2022.
Uusi ilmastolaki tulee voimaan heinäkuussa
Suomen tavoite saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on kirjattu ensimmäistä kertaa lakiin. Uudistetussa ilmastolaissa asetetaan Suomen ilmastopaneelin suosituksiin perustuvat päästövähennystavoitteet vuosille 2030 ja 2040 ja vuoden 2050 tavoitetta päivitetään. Päästövähennystavoitteet ovat -60 % vuoteen 2030 mennessä, -80 % vuoteen 2040 mennessä ja -90 % pyrkien kuitenkin -95 % vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon.
Suomi on jälleen ykkönen kestävän kehityksen kansainvälisessä maavertailussa. Vertailussa arvioidaan, miten valtiot edistävät globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:tä ja siihen kuuluvia kestävän kehityksen tavoitteita. Sustainable Development Report julkaistaan vuosittain, ja vertailun toteuttavat YK:n alainen Sustainable Development Solutions Network ja Bertelsmann-säätiö.
Katsaus lainanotto-operaatioihin vuoden toisella neljänneksellä
Suomen valtio keräsi 25.5.2022 järjestetyssä, vuoden toisessa syndikoidussa emissiossa kolme miljardia euroa uudella 10-vuotisella viitelainalla, joka erääntyy 15.9.2032. Viitelaina hinnoiteltiin 15 tuottopistettä alle euroswap-käyrän. Tarjouskirja kasvoi yli 13 miljardiin euroon, ja viitelainaa myytiin yli 80 sijoittajalle tuotolla 1,530 %.
Suomen valtio järjesti viitelainojen ja euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja vuoden toisella neljänneksellä. Näiden huutokauppojen tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon.
Valtiokonttori toteutti lisäksi lyhytaikaista varainhankintaa laskemalla liikkeeseen Yhdysvaltain dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia kahdesti huhtikuun aikana. Velkasitoumuksia myytiin yhteensä 2 800 miljoonalla dollarilla. Velkasitoumusten maturiteetit olivat kolmesta kuuteen kuukauteen.
Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (heinä-syyskuu 2022)
Vuoden 2022 viimeisimmän lisätalousarvion (25.5.2022) mukaan kuluvan vuoden nettolainanottotarve olisi 8,9 miljardia euroa, jolloin bruttolainanotto olisi 30,6 miljardia euroa. Vuoden toisen neljänneksen päättyessä noin 55 % valtion pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty.
Valtiokonttori suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden kolmannella neljänneksellä, todennäköisesti viiden vuoden maturiteetissa.
Seuraava viitelainahuutokauppa järjestetään 20. syyskuuta. Lisätietoja huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla: Sarjaobligaatioiden huutokaupat.
Edellisten vuosien tapaan valuuttamääräisiä lainoja voidaan varainhankinnan täydentämiseksi laskea liikkeeseen myös EMTN-ohjelman puitteissa, markkinaolosuhteiden niin salliessa.
Seuraavat euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat järjestetään 16. elokuuta ja 13. syyskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä ja niihin voivat osallistua valtion velkasitoumusohjelmaan nimetyt pankit. Lisätietoja valtion velkasitoumusten huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla: Velkasitoumusten huutokaupat.
Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia lasketaan todennäköisesti liikkeeseen myynnein, joiden ajoitus riippuu valtion maksuvalmiusasemasta ja jälleenrahoitustarpeesta. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 30.9.2022.
Lisätietoja: rahoituspäällikkö Mika Tasa, Treasury Front Office, puh. 0295 50 2552, etunimi.sukunimi(at)valtiokonttori.fi tai apulaisjohtaja Mika Arola, puh. 0295 50 2604