Neljännesvuosikatsaus 2/2023

Yhteenveto:

— Valtio suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden kolmannen neljänneksen aikana, todennäköisesti 5 vuoden maturiteetissa
— Heinä-syyskuun huutokauppapäivät on julkaistu
— Valtiokonttorin arvion mukaan noin 70 % kuluvan vuoden suunnitellusta pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty
— Vuonna 2023 Suomen bruttokansantuote pysyy edellisen vuoden tasolla, mutta talouden odotetaan elpyvän loppuvuonna. BKT:n ennustetaan kasvavan 1,4 % vuonna 2024 ja 1,9 % vuonna 2025.
— Suomen uuden hallituksen tavoitteena on hillitä julkista velkaa ja vahvistaa julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla toimikautensa aikana
— Hallitusohjelman muita painopisteitä ovat panostukset puhtaaseen energiaan, sosiaaliturvan uudistaminen ja t&k-rahoituksen lisääminen siten, että kokonaistavoite (4 % BKT:sta vuoteen 2030 mennessä) saavutetaan.

Ilmakuva Kaivopuistosta Helsingistä. Kuva: Tuotantoyhtiö Vimma / Lauri Rotko

Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät

Valtiovarainministeriön uuden ennusteen mukaan Suomen BKT pysyy vuonna 2023 edellisen vuoden tasolla. Erityisesti hintojen ja korkojen nousu on hidastanut kotitalouksien kulutusta ja yksityisiä investointeja. Kysynnän odotetaan kuitenkin elpyvän tämän vuoden loppupuolella.

BKT:n ennustetaan kasvavan 1,4 % vuonna 2024, kun kotitalouksien ostovoima paranee hintainflaation hidastumisen ja kotitalouksien tulojen kasvun myötä. Valtiovarainministeriö odottaa talouskasvun nousevan 1,9 prosenttiin vuonna 2025, kun kotimaista kysyntää tukevat kulutuksen kasvu ja vihreään siirtymään liittyvät investoinnit. Työllisyys palaa kasvuun ensi vuonna. Vuonna 2025 työllisyysasteen ennustetaan olevan 74,6 % ja työttömyysasteen 6,6 %.

Valtiovarainministeriö odottaa julkisen talouden alijäämän olevan tänä vuonna 2,4 % ja valtiontalouden alijäämän 3,5 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velkasuhde on alkanut jälleen kasvaa. Julkisen velan arvioidaan olevan tänä vuonna 74 % suhteessa BKT:hen ja valtionvelan ennuste on 54,4 %.₁ Ennuste ei sisällä tulevan hallitusohjelman julkisen talouden vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

[1] Lähde: Valtiovarainministeriön Taloudellinen katsaus: Kesä 2023 (Valtiovarainministeriön julkaisuja 2023:51)

Suomen uusi hallitussuunnitelma 2023–2027

Pääministeri Petteri Orpon johtama uusi oikeistohallitus pyrkii hallituskaudellaan hillitsemään julkista velkaa ja vahvistamaan julkista taloutta kuudella miljardilla eurolla. Suoriin säästötoimiin liitetään kasvu- ja työllisyystoimia, joilla hallitus tavoittelee tasapainoista julkista taloutta vuoteen 2031 mennessä. Tulevan hallituksen muita keskeisiä painopisteitä ovat panostukset puhtaaseen energiaan, talouskasvua ja kilpailukykyä tukevat työmarkkinauudistukset, työhön kannustava sosiaaliturva sekä julkisen t&k-rahoituksen lisääminen siten, että kokonaistavoite 4 % BKT:stä vuoteen 2030 mennessä saavutetaan. 

Suomi on jälleen kärkisijalla kestävän kehityksen maavertailussa, mutta Sustainable Development Report 2023 -raportin mukaan kestävän kehityksen tavoitteissa ei globaalisti edetä. Raportti on vuosittainen arvio kaikkien YK:n jäsenvaltioiden edistymisestä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa.

Katsaus lainanotto-operaatioihin vuoden toisella neljänneksellä

Suomen valtio keräsi 26.4.2023 järjestetyssä, vuoden toisessa syndikoidussa emissiossa kolme miljardia euroa uudella 10-vuotisella viitelainalla, joka erääntyy 15.9.2033. Viitelaina hinnoiteltiin yksi tuottopiste alle euroswap-käyrän. Kolmen prosentin kuponkikorkoa maksavaa viitelainaa myytiin yli 90 sijoittajalle tuotolla 3,032 %.

Suomen valtio järjesti viitelainojen ja euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja vuoden toisella neljänneksellä. Näiden huutokauppojen tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Valtiokonttori aloitti maaliskuussa sarjaobligaatioiden valinnaiset huutokaupat (ns. ORI-huutokauppa), joilla tuetaan pidempään markkinoilla olleiden sarjaobligaatioiden jälkimarkkinalikviditeettiä. Toisella neljänneksellä järjestettiin kaksi ORI-huutokauppaa.

Velkasitoumusten huutokauppojen lisäksi valtio laski huhtikuussa liikkeelle Yhdysvaltain dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia. Velkasitoumuksia myytiin yhteensä 1,9 miljardilla dollarilla, ja velkasitoumusten keskimaturiteetti oli 6,7 kuukautta.

Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (heinä-syyskuu 2023)

Talousarvion mukainen nettolainanoton tarve vuodelle 2023 on edelleen noin 10,419 miljardia euroa, jolloin bruttolainanotto olisi 38,456 miljardia euroa. Kesäkuun lopussa noin 70 % valtion suunnitellusta pitkäaikaisesta varainhankinnasta vuonna 2023 on tehty.

Valtiokonttori suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden kolmannella neljänneksellä, todennäköisesti viiden vuoden maturiteetissa.

Ensimmäinen viitelainahuutokauppa pidetään 19. syyskuuta. Lisätietoja huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla: Sarjaobligaatioiden huutokaupat. Kolmannen neljänneksen huutokauppakalenterissa on lisäksi varaus valinnaiselle ORI-huutokaupalle 17. elokuuta.

Edellisten vuosien tapaan valuuttamääräisiä lainoja voidaan varainhankinnan täydentämiseksi laskea liikkeeseen myös EMTN-ohjelman puitteissa, markkinaolosuhteiden niin salliessa.

Seuraavat euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat pidetään 15. elokuuta ja 12. syyskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä ja niihin voivat osallistua valtion velkasitoumusohjelmaan nimetyt pankit. Lisätietoja ja päivitetty huutokauppakalenteri löytyy verkkosivuiltamme: Velkasitoumusten huutokaupat.

Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia lasketaan todennäköisesti liikkeeseen myynnein, joiden ajoitus riippuu valtion maksuvalmiusasemasta ja jälleenrahoitustarpeesta. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä.

Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 29.9.2023.

Lisätietoja: Rahoituspäällikkö Mika Tasa, Treasury Front Office, puh. 0295 50 2552, etunimi.sukunimi(at)valtiokonttori.fi