Yhteenveto:
– Valtiokonttori suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden kolmannen neljänneksen aikana.
– Heinä-syyskuun huutokauppapäivät on julkaistu.
– Noin 71 % kuluvan vuoden suunnitellusta pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty.
– Suomen talouden näkymät paranevat ja kasvun odotetaan vahvistuvan loppuvuodesta. Suomen bruttokansantuote pysyy vuonna 2024 edellisen vuoden tasolla, mutta talouden ennustetaan kasvavan 1,6 % vuonna 2025 ja 1,5 % vuonna 2026.
– Suomen kasvihuonekaasupäästöt laskivat 11 % vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Positiivisen kehityksen taustalla olivat muutokset kotimaisen sähköntuotannon rakenteessa, erityisesti ydinvoiman ja tuulivoiman tuotannon merkittävä kasvu.
Kuva: Elmeri Juuti
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Suomi on toipumassa taantumasta vähitellen. Talous kasvoi hieman vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä, ja kasvun odotetaan voimistuvan loppuvuodesta kysynnän elpyessä inflaation ja korkojen laskiessa. Suomen BKT pysyy tänä vuonna edellisen vuoden tasolla, mutta viimeisimmän ennusteen mukaan talous kasvaa 1,6 % vuonna 2025 ja 1,5 % vuonna 2026.
Inflaatio on hidastunut huomattavasti ja sen odotetaan pysyvän matalana. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan nopeasti vuonna 2025, kun korot jatkavat laskuaan, kuluttajien luottamus kasvaa ja työllisyystilanne paranee. Maailmankaupan elpyessä myös Suomen viennin odotetaan kasvavan hyvän kustannuskilpailukyvyn myötä. Työllisyysaste laskee tänä vuonna, mutta jatkaa kasvuaan talouden elpyessä, ja hallituksen työllisyystoimien ja maahanmuuton lisätessä työvoiman tarjontaa.
Valtiovarainministeriö arvioi julkisen talouden alijäämän olevan tänä vuonna 3,7 % suhteessa BKT:hen, 3,1 % vuonna 2025 ja 2,6 % vuonna 2026. Julkisen talouden ennuste on siis heikentynyt jonkin verran kevään ennusteeseen nähden, mutta alijäämien odotetaan alkavan vähitellen pienentyä. Julkista taloutta vahvistavat myös hallituksen päättämät yhdeksän miljardin euron julkisen talouden sopeutustoimet. Julkisen velan arvioidaan olevan tänä vuonna 81 % suhteessa BKT:hen ja valtionvelan vastaavasti 60 %.[1]
Suomen verrattain vahva julkinen talous ja pitkälle kehittynyt talous ovat perinteisesti näkyneet muiden tekijöiden ohella valtiontalouden korkeissa luottoluokituksissa. Suomen valtiolla on sopimus luottoluokitusten tuottamisesta Fitch Ratingsin ja S&P Global Ratingsin kanssa. Pitkäaikaisen velan osalta luottoluokitukset ovat kummaltakin AA+. Molemmat pitävät näkymiä vakaina. Luottoluokituspäätösten julkaisupäivät vuonna 2024 löytyvät valtion lainanoton verkkosivuilta: Luottoluokitukset. Valtiokonttori julkaisee samalla sivulla myös tuoreimmat luottoluokitusraportit.
[1] Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, kesä 2024.
Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät viime vuonna 11 %
Ilmastovuosikertomuksen 2024 mukaan puhdas energiasiirtymä etenee hyvin, mutta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan lisätoimia.
Vuonna 2023 Suomen kasvihuonekaasupäästöt olivat merkittävästi edellisvuotta pienemmät ja etenkin energiantuotannon päästöt vähenivät odotettua enemmän (-19 %). Kansallisten ja EU-velvoitteiden saavuttaminen edellyttää Suomelta silti lisätoimia kaikilla sektoreilla, etenkin maankäyttö- ja taakanjakosektoreilla. Suomi pyrkii olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.
Lainanoton operaatiot vuoden toisella neljänneksellä
Suomen valtio laski liikkeeseen uuden euromääräisen viitelainan 23. huhtikuuta. 15.9.2034 erääntyvä neljän miljardin euron 10-vuotinen viitelaina hinnoiteltiin 20 korkopistettä yli euroswap-käyrän. Liikkeeseenlaskuun osallistui yli 160 sijoittajaa. Kolmen prosentin kuponkikorkoa maksavaa viitelainaa myytiin tuotolla 3,016 %.
Kesäkuun 25. päivänä valtio keräsi miljardi Yhdysvaltain dollaria laskemalla liikkeeseen 2.6.2034 erääntyvän dollarimääräisen viitelainan. Laadukas tarjouskirja oli kooltaan 1,1 miljardia dollaria ja viitelainan tuotto sijoittajille oli 4,399 %. Dollarimääräinen liikkeeseenlasku tehdään Euro Medium Term Note -liikkeeseenlaskuohjelman puitteissa, ja kustannustehokkaan varainhankinnan lisäksi dollarivarainhankinnalla tavoitellaan sijoittajakunnan hajautusta.
Valtio järjesti viitelainojen ja euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja vuoden toisella neljänneksellä. Huutokauppojen tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon. Valtio järjesti kaksi viitelainojen ns. valinnaista huutokauppaa (ORI-huutokauppaa) 4. huhtikuuta ja 30. toukokuuta. Näillä tuetaan pidempään markkinoilla olleiden valtionlainojen jälkimarkkinalikviditeettiä.
Huutokauppojen lisäksi valtio laski huhti- ja kesäkuussa liikkeelle euromääräisiä valtion velkasitoumuksia. Velkasitoumuksia myytiin yhteensä 0,2 miljardilla eurolla.
| VALTION VIITELAINOJEN (RFGB) JA VELKASITOUMUSTEN (RFTB) HUUTOKAUPAT Q2/2024 | |||||
| VÄLINE | PÄIVÄMÄÄRÄ | ERÄPÄIVÄ | MYYTY MÄÄRÄ (milj. EUR) |
TUOTTO | KYSYNTÄ (BID-TO-COVER) |
| RFGB | 4.4.2024 | 15.9.2032 | 185 | 2,811% | 2,09 |
| RFGB | 4.4.2024 | 4.7.2042 | 170 | 3,083% | 1,21 |
| RFTB | 9.4. 2024 | 13.11.2024 | 990 | 3,680% | 1,80 |
| RFTB | 9.4.2024 | 13.2.2025 | 1,000 | 3,545% | 1,44 |
| RFGB | 16.4.2024 | 15.4.2029 | 805 | 2,762% | 1,35 |
| RFGB | 16.4.2024 | 15.4.2055 | 580 | 3,125% | 1,45 |
| RFTB | 14.5.2024 | 13.11.2024 | 817 | 3,650% | 2,02 |
| RFTB | 14.5.2024 | 13.2.2025 | 1,147 | 3,570% | 1,56 |
| RFGB | 21.5.2024 | 15.8.2029 | 771 | 2,854% | 1,45 |
| RFGB | 21.5.2024 | 15.9.2034 | 715 | 2,996% | 1,73 |
| RFGB | 30.5.2024 | 15.4.2026 | 190 | 3,190% | 2,06 |
| RFGB | 30.5.2024 | 15.4.2047 | 193 | 3,295% | 1,60 |
| RFTB | 4.6.2024 | 13.2.2025 | 984 | 3,560% | 1,77 |
| RFTB | 4.6.2024 | 13.5.2025 | 1,018 | 3,485% | 1,54 |
| RFGB | 11.6.2024 | 15.9.2034 | 856 | 3,262% | 1,19 |
| RFGB | 11.6.2024 | 15.4.2055 | 640 | 3,389% | 1,34 |
Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (heinä-syyskuu 2024)
Talousarvion mukainen nettolainanoton tarve vuodelle 2024 on 12,739 miljardia euroa ja bruttolainanoton 42,922 miljardia euroa. Kesäkuun lopussa noin 71 % valtion kuluvan vuoden suunnitellusta pitkästä varainhankinnasta on tehty.
Valtiokonttori suunnittelee uuden euromääräisen viitelainan liikkeeseenlaskua vuoden kolmannella neljänneksellä, luultavasti elo-syyskuussa. Uuden viitelainan todennäköinen maturiteetti on 5–7 vuoden sektorilla. Jos markkinaolosuhteet ovat otolliset, Valtiokonttori voi harkita myös pidempää, esimerkiksi 15 vuoden maturiteettia.
Seuraava viitelainahuutokauppa pidetään 17. syyskuuta. Lisätietoja huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu verkkosivuillamme: Sarjaobligaatioiden huutokaupat. Kolmannen vuosineljänneksen huutokauppakalenterissa on lisäksi varaus valinnaiselle ORI-huutokaupalle 29. elokuuta.
Seuraavat euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat pidetään 13. elokuuta ja 10. syyskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä ja niihin voivat osallistua valtion velkasitoumusohjelmaan nimetyt pankit. Lisätietoja ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu verkkosivuillamme: Velkasitoumusten huutokaupat.
Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia lasketaan todennäköisesti liikkeeseen myynnein vuoden jälkipuoliskolla. Niiden ajoitus riippuu valtion maksuvalmiusasemasta ja jälleenrahoitustarpeesta. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 30.9.2024.
Lisätietoja: apulaisjohtaja Anu Sammallahti, puh. 0295 50 2575, etunimi.sukunimi(at)valtiokonttori.fi