Valtiokonttori julkaisee neljännesvuosittain katsauksen, jossa on tietoa valtion lainanoton viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevista näkymistä. Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan englanniksi 22.12.2021.
Yhteenveto:
- Suuri osa vuoden 2021 pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty, eikä vuoden viimeisellä neljänneksellä ole enää luvassa uuden viitelainan liikkeeseenlaskua
- Loka-joulukuun huutokauppakalenteri on julkaistu
- Valtionvarainministeriön tuoreen talousennusteen mukaan Suomen talous toipuu koronasta hyvin, mutta nopein kasvun vaihe on ohi. Ministeriö ennustaa bruttokansantuotteen (BKT) kasvavan kuluvana vuonna 3,3 % ja 2,9 % vuonna 2022.
Helsinki city center from above
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Valtionvarainministeriön ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuotteen (BKT) odotetaan kasvavan 3,3 prosenttia vuonna 2021, kun se viime vuonna supistui 2,9 prosenttia. Tänä vuonna kasvua ajaa tavaroiden vienti. Maailmantalouden vahvistuminen, elvytystoimet ja Suomen vientituotteiden kysynnän kasvu tärkeillä kauppa-alueilla kasvattavat Suomen vientiä.
Talouden toipuminen koronapandemiasta on ollut nopeaa kuluvan vuoden keväästä alkaen. Etenkin työllisyysaste on kohentunut nopeasti. Talouden elpyminen jatkuu syksyllä varsinkin niillä toimialoilla, joita koronarajoitukset vielä tällä hetkellä koskevat. Sen seurauksena talouskasvu pysyy vahvana myös loppuvuonna ja jatkuu vuonna 2022. Valtionvarainministeriö odottaa BKT:n kasvavan 2,9 prosenttia vuonna 2022 ja 1,4 prosenttia vuonna 2023.
Julkisen talouden alijäämä pienenee merkittävästi tänä vuonna ja vuonna 2022, kun talouden elpyminen ja työllisyyden nopea kasvu lisäävät verotuloja ja vähentävät työttömyysmenoja. Julkista taloutta vahvistaa myös koronaviruspandemiaan liittyvien menojen ja tukitoimien päättyminen. Julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuoden 2020 aikana 10 prosenttiyksiköllä lähes 70 prosenttiin. Ennustejaksolla velkaantumisvauhti hidastuu selvästi ja 2020-luvun puolivälissä velkasuhde näyttää väliaikaisesti tasaantuvan. Valtionvelan velkasuhde tulee olemaan huomattavasti matalampi kuin julkisen talouden velkasuhde.[1]
Suomen verrattain vahva julkistalous ja pitkälle kehittynyt talous ovat, muiden tekijöiden ohella, perinteisesti näkyneet valtion korkeissa luottoluokituksissa. Suomen valtiolla on sopimus kahden luottoluokituslaitoksen kanssa luottoluokitusten tuottamisesta: Fitch Ratings ja S&P Global Ratings. Pitkäaikaisen velan luottoluokitukset ovat kummaltakin luottoluokituslaitokselta AA+. Molemmat pitivät luokituksen näkymiä vakaina. Luottoluokituspäätösten julkaisupäivät vuonna 2021 löytyvät valtionvelka.fi -sivustolta: Luottoluokitukset. Valtiokonttori julkaisee samalla sivustolla myös usean luottoluokituslaitosten tuoreimmat raportit.
Katsaus lainanotto-operaatioihin vuoden kolmannella neljänneksellä
Suomen valtio keräsi 24.8.2021 järjestetyssä, vuoden kolmannessa syndikoidussa emissiossa kolme miljardia euroa uudella 5-vuotisella viitelainalla, joka erääntyy 15.9.2026. Viitelaina hinnoiteltiin 25 tuottopistettä euromääräisen swap-käyrän alapuolelle, ja lopullinen tarjouskirja oli yli 15 miljardia euroa. Viitelainalle oli kova kysyntä, vaikka tuotto oli vahvasti negatiivinen, -0,626 %. Tarjouskirja sisälsi tarjouksia lähes sadalta sijoittajalta, ja pohjoismaisten sijoittajien (pl. Suomi) osuus viitelainan allokaatiosta kasvoi 41 prosenttiin.
Valtiokonttori järjesti 21.9.2021 huutokaupan viitelainasta, joka erääntyy 4.7.2042. Lainasta tehtiin ostotarjouksia 1 472 miljoonalla eurolla, ja lainaa myytiin huutokaupassa 936 miljoonalla eurolla. Hyväksytty hintataso/tuotto oli 147,430/0,274 %. Viitelainan kanta kasvoi huutokaupan myötä 5 489 miljoonaan euroon.
Valtiokonttori järjesti vuoden kolmannella neljänneksellä kaksi valtion euromääräisten velkasitoumusten huutokauppaa. 17.8. ja 14.9. pidetyissä huutokaupoissa kerättiin yhteensä 3 513 miljoonaa euroa. Huutokaupattujen velkasitoumusten maturiteetit olivat kuudesta yhteentoista kuukauteen, ja niiden tuotot vaihtelivat -0,660% ja -0,670 % välillä. Tarjousten määrä suhteessa myytyjen velkasitoumusten määrään vaihteli välillä 2,10 ja 2,45.
Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (loka-joulukuu 2021)
Vuoden 2021 kolmannen lisätalousarvion mukaan (päivätty 23.6.) kuluvan vuoden nettolainanottotarve olisi 14,4 miljardia euroa, jolloin bruttolainanotto olisi 38,6 miljardia euroa. Myönteisen talouskehityksen vuoksi uudet lisätalousarviot vuoden viimeisellä neljänneksellä voivat kuitenkin vielä muuttaa tarvetta. Suuri osa vuoden 2021 pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty, eikä vuoden viimeisellä neljänneksellä ole enää luvassa uuden viitelainan liikkeeseenlaskua.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä pidetään vielä 1-2 viitelainahuutokauppaa vuoden pitkäaikaisen varainhankinnan loppuun saattamiseksi. Seuraava viitelainahuutokauppa pidetään 19. lokakuuta. Lisätietoja huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla: Sarjaobligaatioiden huutokaupat.
Edellisten vuosien tapaan valuuttamääräisiä lainoja voidaan varainhankinnan täydentämiseksi laskea liikkeeseen myös EMTN-ohjelman puitteissa, markkinaolosuhteiden niin salliessa.
Seuraavat euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat on tarkoitus pitää 12. lokakuuta ja 9. marraskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä ja niihin voivat osallistua valtion velkasitoumusohjelmaan nimetyt pankit. Lisätietoja valtion velkasitoumusten huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla: Velkasitoumusten huutokaupat.
Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen vuoden viimeisen neljänneksen aikana myynnein, joiden ajoitus riippuu valtion maksuvalmiusasemasta ja jälleenrahoitustarpeesta. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä, ja niillä on kuukausittaiset erääntymispäivät.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 22.12.2021.
Lisätietoja: apulaisjohtaja Anu Sammallahti, puh. 0295 50 2575, tai rahoituspäällikkö Mika Tasa, puh. 0295 50 2552 etunimi.sukunimi(at)valtiokonttori.fi
[1] valtionvarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2021.