Valtiokonttori julkaisee neljä kertaa vuodessa katsauksen velanhoidon viimeaikaisesta kehityksestä ja tulevan neljänneksen näkymistä.
Yhteenveto:
– Suuri osa kuluvan vuoden pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty. Loppuvuodesta ei ole enää luvassa syndikoitua emissiota.
– loka-joulukuun huutokauppapäivät on julkaistu
– Hallitus ilmoitti syyskuun alussa 10 miljardin euron laina- ja takausohjelmasta energia-alalle. Kyse on merkittäviin lainanmyöntötarpeisiin varautumisesta. Ohjelman edellyttämä lisälainanotto tullaan kattamaan lisäämällä tarvittaessa lyhytaikaista varainhankintaa.
– Valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,7 %, mutta kasvu hiipuu 0,5 %:iin vuonna 2023.
Valtiokonttori 2021. Kuva: Tuotantoyhtiö Vimma / Lauri Rotko
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Venäjän hyökkäys Ukrainaan varjostaa talouden näkymiä kansainvälisesti ja myös Suomessa. Talouskasvu hidastuu ja inflaatio kiihtyy nopeammin kuin aiemmin on odotettu. Valtiovarainministeriön viimeisimmän ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa tänä vuonna 1,7 %, mutta kasvu hiipuu 0,5 %:iin vuonna 2023.
Inflaation ennustetaan olevan tänä vuonna 6,5 %, mutta sen odotetaan hidastuvan merkittävästi vuonna 2023. Vaihtotase on hieman alijäämäinen vuonna 2022, ja työttömyysaste laskee tänä vuonna 6,6 prosenttiin. Työllisyysasteen trendiluku oli kesäkuussa 74 %, mikä on korkein taso mittaushistorian aikana.
Koronavirusepidemian aiheuttama julkisen talouden merkittävä epätasapaino on pienentynyt vahvan talous- ja työllisyyskasvun myötä. Talouskasvu hidastuu tänä vuonna, mutta työllisyyden kasvu pysyy vakaana ja julkinen talous kohenee verotulojen vahvan kasvun myötä. Julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan noin 1,4 % suhteessa BKT:hen ja valtiontalouden alijäämän noin 2,3 % suhteessa BKT:hen vuonna 2022.
Julkisyhteisöjen velka suhteessa BKT:hen on tänä vuonna 71,2 %. Suhde kasvoi kesällä noin 6 prosenttia Tilastokeskuksen menetelmämuutoksen vuoksi. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan valtionvelan odotetaan olevan 50,8 % suhteessa BKT:hen.[1]
[1] valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2022.
EU:n huippua digitalisaatiossa
Suomi on digitalisaation ykkösmaa EU: vuotuisen digitalisaatiovertailussa. DESI 2022 -indeksi kuvaa kunkin EU-maan digitaalista toimintakykyä ja sen kehitystä. DESI 2022 arvioi jäsenmaita neljällä osa-alueella: siirtoyhteydet, inhimillinen pääoma (mm. digitaidot), digiteknologian integraatio sekä digitaaliset julkiset palvelut. Suomen vahvuuksina raportissa mainittiin erityisesti pitkät perinteet tieto- ja kyberturvallisuusvalmiudessa.
Katsaus lainanoton operaatioihin vuoden kolmannella neljänneksellä
Suomen valtio keräsi 23. elokuuta 2022 kolme miljardia euroa uudella 5-vuotisella viitelainalla, joka erääntyy 15.4.2027. Tämä oli vuoden kolmas viitelainan syndikoitu emissio. Viitelaina hinnoiteltiin 57 tuottopistettä alle euroswap-käyrän, joka on tiukin koskaan kirjattu Suomen valtion viitelainan hinnoittelu swappeihin nähden. Tarjouskirja kasvoi yli 10 miljardiin euroon ja siihen osallistui yli 60 sijoittajaa. Korkojen nouseva trendi näkyi lainan tuotossa, joka oli 1,412 %.
Suomen valtio järjesti viitelainojen ja euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja vuoden kolmannella neljänneksellä. Näiden huutokauppojen tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon.
Valtiokonttori toteutti vuoden kolmannella neljänneksellä lisäksi lyhytaikaista varainhankintaa laskemalla liikkeeseen Yhdysvaltain dollarimääräisiä ja euromääräisiä valtion velkasitoumuksia. Emissiot tapahtuivat syyskuussa ja tuottivat 2,8 miljardia euroa ja 2,0 miljardia dollaria. Velkasitoumusten maturiteetit olivat kolmesta viiteen kuukauteen.
Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (loka-joulukuu 2022)
Vuoden 2022 viimeisin lisätalousarvio (5.9.2022) sisältää 10 miljardin euron laina- ja takausohjelman energia-alalle. Valtio varautuu tällä ohjelmalla merkittäviin lainanmyöntötarpeisiin. Valtion nettolainanotto voi ohjelman myötä siis olla jopa 18,9 miljardia euroa vuonna 2022, riippuen myönnettävien ja maksettavien lainojen määrästä. Valtion laina- ja takausohjelmassa on kyse viimesijaisesta rahoitusvaihtoehdosta yhtiöille, jotka tarvitsevat likviditeettiä selviytyäkseen sähkön johdannaismarkkinoiden kasvaneista vakuusvaateista. Ohjelman edellyttämä lisälainanotto tullaan kattamaan lisäämällä tarvittaessa lyhytaikaista varainhankintaa.
Kuluvan vuoden 2022 pitkäaikainen varainhankinta on edennyt suunnitelmien mukaan, eikä vuoden viimeisellä neljänneksellä ole enää luvassa uuden viitelainan liikkeeseenlaskua.
Vuoden viimeisellä neljänneksellä pidetään vielä 1-2 viitelainahuutokauppaa vuoden pitkäaikaisen varainhankinnan loppuun saattamiseksi. Seuraava viitelainahuutokauppa pidetään 18. lokakuuta. Lisätietoja huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla, kohdassa: Sarjaobligaatioiden huutokaupat.
Edellisten vuosien tapaan valuuttamääräisiä lainoja voidaan varainhankinnan täydentämiseksi laskea liikkeeseen myös EMTN-ohjelman puitteissa, markkinaolosuhteiden niin salliessa.
Seuraavat euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat on järjestetään 11. lokakuuta ja 8. marraskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä ja niihin voivat osallistua valtion velkasitoumusohjelmaan nimetyt pankit. Lisätietoja valtion velkasitoumusten huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu valtionvelka.fi -sivustolla: Velkasitoumusten huutokaupat.
Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen vuoden viimeisen neljänneksen aikana myynnein, joiden ajoitus riippuu valtion maksuvalmiusasemasta ja jälleenrahoitustarpeesta. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 22.12.2022.
Lisätietoja: toimialajohtaja Teppo Koivisto, puh. 0295 50 2550, tai rahoituspäällikkö Mika Tasa, puh. 0295 50 2552, etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi