Neljännesvuosikatsaus 3/2023

Yhteenveto:

— Suuri osa vuoden 2023 pitkäaikaisesta varainhankinnasta on tehty. Loppuvuodesta ei ole enää luvassa uuden euromääräisen viitelainan syndikoitua liikkeeseenlaskua.
— Neljännen vuosineljänneksen huutokauppapäivät on julkaistu.
— Hallituksen viimeisimmässä lisätalousarvioesityksessä vuodelle 2023 esitetään 11,2 miljardin euron nettolainanottotarvetta, joka tarkoittaa 39,3 miljardin euron bruttolainanottoa.
— Talouden näkymät ovat heikentyneet jonkin verran viime aikoina, mutta BKT:n kasvun odotetaan elpyvän hieman vuonna 2024. Valtiovarainministeriö julkaisee seuraavan talouskatsauksen 9. lokakuuta.
— Vuoden 2023 ilmastovuosikertomuksen mukaan Suomen kasvihuonekaasupäästöt pienenivät 4 % vuonna 2022, mutta kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä vaatii lisätoimenpiteitä.

Tuulipuisto, Kalajoki. Kuva: Tuotantoyhtiö Vimma / Lauri Rotko

Tuulipuisto, Kalajoki. Kuva: Tuotantoyhtiö Vimma / Lauri Rotko

Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät

Valtiovarainministeriön kesäkuussa julkaiseman ennusteen mukaan Suomen BKT pysyy vuonna 2023 edellisen vuoden tasolla. Erityisesti hintojen ja korkojen nousu on tänä vuonna hidastanut kotitalouksien kulutusta ja yksityisiä investointeja Suomessa.

BKT:n ennustetaan kasvavan hieman vuonna 2024, kun kotitalouksien ostovoima paranee hintainflaation hidastumisen ja kotitalouksien tulojen kasvun myötä. VM odottaa talouskasvun jatkuvan edelleen vuonna 2025, kun kotimaista kysyntää tukevat kulutuksen kasvu ja vihreään siirtymään liittyvät investoinnit. Talouden näkymät ovat kuitenkin heikentyneet jonkin verran viime aikoina esimerkiksi asuntosektorin vaikeuksien johdosta. VM julkaisee seuraavan talouskatsauksen 9. lokakuuta.

Valtiovarainministeriö odottaa julkisen talouden alijäämän olevan tänä vuonna 2,4 % ja valtiontalouden alijäämän olevan 3,5 % suhteessa BKT:hen. Julkisen talouden velkasuhde on alkanut jälleen kasvaa. Julkisen velan arvioidaan olevan tänä vuonna 74 % suhteessa BKT:hen, ja valtionvelan ennuste on 54,4 %[1]. Ennusteet eivät ota huomioon hallitusohjelman tulevia julkisen talouden vahvistamiseen tähtääviä toimenpiteitä tai hallituksen vuoden 2024 talousarvioesityksen vaikutuksia.

[1] VM: Taloudellinen katsaus, kesäkuu 2023.

Vuoden 2023 ilmastovuosikertomus: Lisätoimenpiteitä tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi

Suomen kasvihuonekaasupäästöt vähenivät noin 4 % vuonna 2022. Suomen ilmastolain mukaan päästöjä on vähennettävä 60 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Tämänhetkisten arvioiden mukaan tämä tavoite on saavutettavissa. Suomen hiilineutraaliustavoite vuodelle 2035 edellyttää kuitenkin lisätoimenpiteitä erityisesti maankäyttösektorin hiilinielujen vahvistamiseksi. Suomen maankäyttösektori oli viime vuonna pieni hiilinielu. Vuonna 2035 päästöjen pitäisi olla tasapainossa nielujen kanssa.

Lähde: Ilmastovuosikertomus 2023: Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää lisätoimia – Ympäristöministeriö

Kuvassa on kuvattu viivadiagrammilla kokonaispäästöt, nettopäästöt ja maankäyttösektorin nielut/päästöt. Päästöt ovat laskeneet, mutta maankäyttösektorin nielu on heikentynyt vuodesta 2005.

Kansallisen ilmastolain mukaan Suomen nettopäästöjen tulisi olla nollassa tai negatiiviset vuoteen 2035 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä kokonaispäästöjä tulee vähentää 60 prosenttia verrattuna vuoden 1990 tasoon. EU-tasolla on sovittu, että Suomen maankäyttösektorin hiilinielun tulee olla -17,8 miljoonaa tonnia CO2-ekv vuonna 2030.


Katsaus lainanotto-operaatioihin vuoden kolmannella neljänneksellä

Suomi laski liikkeeseen uuden 5-vuotisen, kolmen miljardin euron viitelainan 23. elokuuta. Laina erääntyy maksettavaksi 15.4.2029. Laina hinnoiteltiin 20 korkopistettä euromääräisen swap-käyrän alapuolelle, ja sen tuotto oli 2,991 %. Liikkeeseenlaskuun osallistui yli 80 sijoittajaa, ja tarjouskirja kasvoi yli 11 miljardiin euroon. Erityisesti keskuspankkien osuus kaikista lainojen liikkeeseenlaskuihin osallistuvista sijoittajista on ollut kasvussa tänä vuonna.

Suomen valtio järjesti viitelainojen ja euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja vuoden kolmannella neljänneksellä. Valtiokonttori aloitti maaliskuussa sarjaobligaatioiden valinnaiset huutokaupat (ns. ORI-huutokauppa), joilla tuetaan pidempään markkinoilla olleiden sarjaobligaatioiden jälkimarkkinalikviditeettiä myymällä niitä rajallinen määrä. Kolmannella neljänneksellä järjestettiin yksi ORI-huutokauppa 17.elokuuta.  Huutokauppojen tulokset on koottu alla olevaan taulukkoon.

VALTION VIITELAINOJEN (RFGB) JA VELKASITOUMUSTEN (RFTB) HUUTOKAUPAT Q3/2023
VÄLINE PÄIVÄMÄÄRÄ ERÄPÄIVÄ MYYTY MÄÄRÄ (milj.€) TUOTTO BID-TO-COVER
RFTB 15.8.2023 13.2.2024 1,000 3,730 % 1,62
RFTB 15.8.2023 14 5.2024 1,000 3,760 % 1,51
RFGB 17.8.2023 15.4.2034 95 3,286 % 2,32
RFGB 17.8.2023 15.4.2052 192 3,224 % 2,82
RFTB 12.9.2023 14.5.2024 975 3,750 % 1,23
RFTB 12.9.2023 13.8.2024 1,002 3,710 % 1,47
RFGB 19.9.2023 15.9.2030 500 3,138 % 1,93
RFGB 19.9.2023 15.9.2033 941 3,264 % 1,26

Huutokauppojen lisäksi Suomen valtio myi syyskuussa euromääräisiä velkasitoumuksia 2,4 miljardin euron edestä kuuden kuukauden maturiteetilla.

Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (loka-joulukuu 2023)

Hallituksen viimeisimmän (21.9. päivätty) lisätalousarvion mukaan vuoden 2023 nettolainanottotarve on 11,2 miljardia euroa, jolloin bruttolainanotto olisi 39,3 miljardia euroa. Kuluvan vuoden pitkäaikainen varainhankinta on edennyt hyvin, eikä loppuvuonna ole enää luvassa uutta euromääräisen viitelainan syndikoitua liikkeeseenlaskua.

Vuoden viimeisellä neljänneksellä pidetään vielä kasi viitelainahuutokauppaa vuoden pitkäaikaisen varainhankinnan loppuun saattamiseksi. Seuraava viitelainahuutokauppa järjestetään 17. lokakuuta. Lisätietoja huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu verkkosivuilla kohdassa: Sarjalainojen huutokaupat.

Valuuttamääräisiä lainoja voidaan euromääräisen viitelainavarainhankinnan täydentämiseksi laskea liikkeeseen myös EMTN-ohjelman puitteissa, markkinaolosuhteiden niin salliessa.

Seuraavat euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat pidetään 10. lokakuuta ja 14. marraskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmällä, ja ne ovat avoinna Suomen valtion päämarkkinatakaajapankeille. Lisätietoja valtion velkasitoumusten huutokaupasta ja päivitetty huutokauppakalenteri on julkaistu verkkosivuillamme, kohdassa: Velkasitoumusten huutokaupat.

Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen vuoden viimeisen neljänneksen aikana myynnein, joiden ajoitus riippuu valtion maksuvalmiusasemasta ja jälleenrahoitustarpeesta. Valtion velkasitoumukset ovat euro- ja dollarimääräisiä.

Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 22.12.2023.

Lisätietoja: rahoituspäällikkö Mika Tasa, puh. 0295 50 2552, etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi

, Päivitetty 9.11.2023 klo 15:23