Yhteenveto:
– Vuoden 2023 talousarvioesityksen mukainen nettolainanoton tarve on 8,3 miljardia euroa. Valtionvelan kuoletukset ovat 28,0 miljardia euroa, ja bruttolainanoton tarve siten 36,3 miljardia euroa.
– Valtio laskee liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaan vuonna 2023, joista ensimmäisen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
– Tammi-maaliskuun huutokauppapäivät on julkaistu.
– Uusimman ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote kasvoi 1,9 % vuonna 2022, mutta supistuu 0,2 % vuonna 2023. Inflaatio hidastuu ja tulojen kasvu kiihtyy vuonna 2023.
Suomen talouden ja julkisen talouden näkymät
Valtionvarainministeriön viimeisimmän talouskatsauksen mukaan Suomen bkt:n ennustetaan supistuvan 0,2 prosenttia vuonna 2023 viime vuoden 1,9 prosentin kasvun jälkeen. Hintojen laaja-alainen nousu on heikentänyt kotitalouksien ostovoimaa, koska tulot eivät ole nousseet samaa tahtia. Inflaatio kuitenkin hidastuu vuonna 2023 ja tulojen kasvu kiihtyy.
Maailmankaupan kasvu on pysynyt vilkkaana ja kiihtyy vuoden 2023 jälkeen. Myös Suomen vienti hyötyy kasvusta. Venäjän markkinoiden menetys jättää kuitenkin pysyvän kuilun vientiin. Vaihtotaseen odotetaan olevan hieman alijäämäinen tulevina vuosina.
Työllisyys toipui Suomessa hyvin nopeasti koronaviruskriisistä. Työllisyyden kasvu on jatkunut, ja työllisyysaste on tällä hetkellä 74,7 prosenttia, eli ennätyksellisen korkea. Työttömyysasteen arvioidaan olevan tänä vuonna 6,8 prosenttia ja nousevan hieman ensi vuonna.
Julkisen talouden rahoitusasema on parantunut huomattavasti talouden nopean nimelliskasvun ja työllisyyden kasvun myötä. Alijäämä alkaa kasvaa ensi vuonna ja sen odotetaan olevan 2,3 prosenttia BKT:stä vuonna 2023. Julkinen velka on 73,4 prosenttia ensi vuoden lopussa. Valtionvelan arvioidaan olevan 52,9 prosenttia BKT:stä vuonna 2023.
Suomen julkisen talouden rakenne muuttuu vuoden 2023 alussa, kun sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta hyvinvointialueille. Hyvinvointialueet ovat aluksi alijäämäisiä.
Lähde: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, talvi 2022.
Suomen kokonaispäästöt vuonna 2021 edellisvuoden tasolla
Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2035. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää päästövähennyksiä ja hiilinielujen lisäämistä. Ympäristöministeriön julkaiseman Ilmastovuosikertomuksen (2022) mukaan hiilineutraaliuden saavuttaminen on mahdollista, mutta epävarmaa, koska Suomen maankäyttösektori tuottaa nyt ensimmäistä kertaa enemmän hiilidioksidia kuin sitoo. Suomen taakanjakosektorin päästöt vähenivät vuonna 2021, mutta päästökauppasektorin päästöt kasvoivat. Vuonna 2021 kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt kasvoivat 0,3 prosenttia vuoteen 2020 verrattuna, maankäyttösektori pois lukien.
Suomi kestävän kehityksen kärkimaa EU-maiden vertailussa. Viime vuosien jatkuvat kriisit, kuten terveys-, turvallisuus-, ilmasto- ja talouskriisit ovat kuitenkin pysäyttäneet kestävän kehityksen tavoitteissa edistymisen Euroopassa keskimäärin, Europe Sustainable Development Report 2022 -raportin kirjoittajat korostavat.
Katsaus lainanoton operaatioihin vuoden viimeisellä neljänneksellä
Suomen valtio järjesti loppuvuodesta sarjaobligaatioiden ja euromääräisten velkasitoumusten huutokauppoja. Näiden huutokauppojen tulokset on koottu oheiseen taulukkoon.
Valtiokonttori toteutti lisäksi lyhytaikaista varainhankintaa marraskuussa laskemalla liikkeeseen euromääräisiä ja Yhdysvaltain dollarimääräisiä valtion velkasitoumuksia. Velkasitoumuksia myytiin yhteensä 700 miljoonalla eurolla ja 2 155 miljoonalla dollarilla, erilaisilla maturiteeteilla.
Vuoden 2022 budjetoitu bruttolainanotto oli 40,944 miljardia euroa, johon sisältyi 19,306 miljardia euroa nettolainanottoa. Nettolainanottoarvio piti sisällään varautumisen 10 miljardin euron lainanmyöntötarpeeseen energia-alalle. Koska lainaa ei nostettu tai edes haettu hallituksen päättämän laina- ja takausohjelman nojalla, menot saatiin katettua ja riittävä maksuvalmius turvattua 6,6 miljardia euroa budjetoitua pienemmällä nettolainanotolla. Vuoden 2022 bruttolainanotto oli näin ollen 34,313 miljardia euroa, johon sisältyi 12,675 miljardia euroa nettolainanottoa.
Seuraavan vuosineljänneksen näkymät (tammi-maaliskuu 2023)
Hallituksen talousarvioesityksen mukaan nettolainanoton määrä on 8,292 miljardia euroa vuodelle 2023. Erääntyvän valtionvelan määrä on 28,037 miljardia euroa. Bruttolainanoton tarve on yhteensä 36,329 miljardia euroa. Valtion varainhankinnan strategia pysyy samanlaisena kuin vuonna 2022 varainhankinnan määrien ollessa hyvin samaa luokkaa.
Noin 50 prosenttia tarvittavasta bruttolainanotosta katetaan pitkäaikaisella varainhankinnalla ja loput lyhytaikaisilla velkasitoumuksilla. Valtio aikoo laskea liikkeeseen kolme uutta euromääräistä viitelainaa vuonna 2023, joista ensimmäisen todennäköisesti ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
10- ja 5-vuotisten viitelainojen ohella liikkeeseen lasketaan tänä vuonna uusi pitkän maturiteetin euromääräinen viitelaina. Pitkän viitelainan tarkka maturiteetti määräytyy markkinaolosuhteiden mukaan, tavoitteena likvidit ja markkinakuponkiset viitelainat korkokäyrällä 15-, 20- ja 30 vuoden kohdilla. Kuten aiempina vuosina, euromääräistä viitelainarahoitusta voidaan täydentää laskemalla liikkeeseen valuuttamääräisiä lainoja EMTN-lainaohjelman puitteissa, jos markkinaolosuhteet sallivat.
Uusien lainojen liikkeeseenlaskujen lisäksi Valtiokonttori järjestää euromääräisten viitelainojen huutokauppoja. Huutokauppojen päivämäärät julkaistaan neljännesvuosittain etukäteen osoitteessa: Sarjaobligaatioiden huutokaupat. Ensimmäinen viitelainahuutokauppa järjestetään 17. tammikuuta. Kunkin huutokaupan tarkemmat tiedot julkaistaan muutama päivä ennen huutokauppapäivää sen jälkeen, kun päämarkkinatakaajien näkemyksiä on konsultoitu.
Alkuvuoden 2023 ensimmäiset euromääräisten velkasitoumusten huutokaupat pidetään 10. tammikuuta, 14. helmikuuta ja 14. maaliskuuta. Huutokaupat järjestetään Bloomberg Auction System -huutokauppajärjestelmässä, ja niihin voivat osallistua Suomen valtion velkasitoumusohjelman pankit. Lisätietoja velkasitoumusten huutokaupoista ja neljännesvuosittain päivitettävä kalenteri julkaistaan osoitteessa: Velkasitoumusten huutokaupat.
Huutokauppojen lisäksi velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Liikkeeseenlaskujen ajankohta riippuu valtion maksuvalmiudesta ja jälleenrahoitustarpeista. Valtion velkasitoumuksia voidaan laskea liikkeeseen euro- ja Yhdysvaltain dollarimääräisinä.
Seuraava neljännesvuosikatsaus julkaistaan 31.3.2023.
Lisätietoja: toimialajohtaja Teppo Koivisto, puh. 0295 50 2550, etunimi.sukunimi@valtiokonttori.fi