Valtionvelan korkoherkkyyden keskeinen tunnusluku on velan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika (average fixing). Tunnusluku kertoo ajan (vuosina), jonka kuluessa velka keskimäärin uudelleenhinnoitellaan. Mitä lyhyempi uudelleenhinnoitteluaika on, sitä nopeammin korkomuutokset heijastuvat velan korkokustannuksiin.
Vuoden 2023 lopussa valtionvelan keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika oli 4,44 vuotta.
Velan uudelleenhinnoitteluaika on Suomen kohdalla ollut lyhyempi kuin velan keskimaturiteetti, mikä johtuu tehdystä politiikkavalinnasta lyhentää velan korkosidonnaisuutta koronvaihtosopimusten avulla. Valinnan taustalla vaikutti korkojen tyypillinen aikarakenne. Korkokäyrä on useimmiten nouseva eli lyhyet korot ovat matalammat kuin pitkät korot. Tästä syystä voidaan ajatella, että suhteellisen lyhyt velan korkosidonnaisuus tuottaa pitkällä aikavälillä alhaisemman velan korkokustannukset kuin pitkä korkosidonnaisuus. Toisaalta lyhyeen korkosidonnaisuuteen liittyy suurempi korkomenojen vaihtelu kuin pitkään korkosidonnaisuuteen.
Valtion velanhallinnan vuosikatsauksessa 2023, luvussa yhdeksän, käsitellään velanhallintaa korkeampien korkojen ympäristössä.
Valtiokonttori sääti vuoteen 2024 asti valtion korkoriskiasemaa koronvaihtosopimuksilla. 1.3.2024 voimaan tulleen uuden velanhallinnan strategian myötä korkoriskiasemaa pidennetään maltillisesti luopumalla uusien koronvaihtosopimusten tekemisestä. Lue tästä lisää:
– Valtiovarainministeriö ajantasaisti valtion velanhallinnan strategian (tiedote 8.3.2024)
– Valtion velanhallinnan keskipitkän aikavälin strategia vuosille 2024-2028
Tilastot-sivulla julkaistaan kuukausittain päivittyvää tilastoa Suomen valtionvelan korkoherkkyydestä (keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika, keskimaturiteetti ja duraatio). Samasta osiosta löydät tilastot, jotka näyttävät budjettitalouden korkokulut sekä valtionvelan efektiivisen kustannuksen. Efektiivinen kustannus on se tunnusluku, joka kertoo valtionvelan ajantasaisen, keskimääräisen kustannuksen (running yield). Efektiivinen kustannus on nimellispääomalla painotettu keskiarvo valtionvelan juoksevista kustannuksista, joka muodostuu velanoton ja koronvaihtosopimusten yhteisvaikutuksesta.