Strategia

Suomen valtio noudattaa varainhankinnassaan viitelainastrategiaa. Valtio laskee vuosittain liikkeeseen 2–3 uutta euromääräistä sarjaobligaatiota, jotka heti liikkeeseenlaskuvaiheessa saavuttavat viitelainalta vaadittavan koon, jälkimarkkinoiden likviditeetin ja tarpeeksi laajan sijoittajapohjan. Kun sarjaobligaatio on saavuttanut viitelainastatuksen, valtion päämarkkinatakaajapankit antavat sille myynti- ja ostohintoja.

Viitelainojen ensimmäiset liikkeeseenlaskut valtio toteuttaa ns. syndikoitua liikkeeseenlaskua käyttäen. Tällä varmistetaan uuden lainan tasapainoinen sijoittajapohja ja pyritään turvaamaan vakaa hinnoittelu jälkimarkkinoilla. Olemassa olevien viitelainojen kantoja kasvatetaan myöhemmin Valtiokonttorin järjestämissä huutokaupoissa.

Viitelainojen lisäksi valtio voi laskea liikkeeseen pitkäaikaisia velkainstrumentteja myös muissa valuutoissa kuin euroissa. Euro Medium Term Note -ohjelman puitteissa voidaan laskea liikkeeseen lainoja eri valuutoissa. Kyseinen varainhankinta on viitelainastrategiaa täydentävä varainhankintamuoto.

Lyhytaikaista lainaa valtio hankkii laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia. Valtion velkasitoumusten enimmäismaturiteetti on yksi vuosi. Velkasitoumuksia Valtiokonttori laskee liikkeeseen huutokaupoissa, sekä sijoittajakysynnästä ja likviditeettitarpeesta riippuen myös muina aikoina.

Kassanhallinnan tärkein tehtävä on valtion maksuvalmiuden hoito ja turvaaminen. Valtiokonttori joko sijoittaa kassavaroja tai ottaa rahamarkkinoilta lyhytaikaista lainaa kulloisenkin tilanteen mukaan.

  • Valtuudet ja tehtävänjako

    Suomen perustuslain mukaan valtion lainanoton tulee perustua eduskunnan suostumukseen. Suostumuksesta tulee ilmetä uuden lainanoton tai velan enimmäismäärä. Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston ottamaan lainaa siten, että valtion velan nimellisarvo saa toistaiseksi olla enintään 205 miljardia euroa ja siten, että lainoja otettaessa lyhytaikaisen velan määrä saa olla enintään 35 miljardia euroa.

    Eduskunta on valtuuttanut valtioneuvoston ottamaan lyhytaikaista lainaa valtion maksuvalmiuden turvaamiseksi sekä tekemään valtion velanhallintaan liittyvässä riskienhallinnassa johdannaissopimuksia harkintansa mukaan.

    Valtiovarainministeriö osana valtioneuvostoa on valtuuttanut Valtiokonttorin toteuttamaan valtion lainanoton eduskunnan valtuutuksen mukaisesti ja tekemään valtionvelan riskienhallinnassa tarvittavia johdannaissopimuksia valtiovarainministeriön tarkemman ohjeistuksen mukaisesti.

    Valtiovarainministeriö antaa Valtiokonttorille velanhallintaa koskevan ohjeistuksen sekä valvoo sen noudattamista. Ohjeistuksessa määritellään muun muassa velanhallinnan yleiset periaatteet ja tavoitteet, velanhallinnassa käytettävät instrumentit sekä noudatettavat riskirajat ja muut rajoitteet. Valtiokonttori raportoi velanhallinnasta valtiovarainministeriölle.

    Lue myös: Valtiovarainministeriö ajantasaisti valtion velanhallinnan strategian (tiedote 8.3.2024)

, Päivitetty 19.8.2024 klo 14:01