Valtion lainanottoon ja valtion velanhallintaan liittyy erityissanastoa ja -käsitteitä. Tämä sanasto sisältää valtionvelka.fi -sivustolla käytetyt käsitteet ja niiden selitykset. Sanaston tarkoituksena on auttaa ymmärtämään Suomen valtion lainanoton ja velanhallinnan käytäntöjä. Sanasto ei siis ole sanakirja siinä mielessä, että yksittäisen käsitteen kohdalla olisi selitetty sen kaikki mahdolliset merkitykset.
Siirry suoraan kirjaimeen:
A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V X Y Z Å Ä Ö
A
AA+
Suomen valtion tämänhetkinen luottoluokitus pitkäaikaiselle velalle Fitch Ratingsilta ja S&P Global Ratingsilta.
Arvo-osuusmuoto
Arvo-osuustilillä olevia arvopapereita sanotaan arvo-osuuksiksi. Arvo-osuus on elektronisessa muodossa oleva vastike perinteisille paperimuodossa oleville velkakirjoille. Suomen valtion liikkeeseenlaskemat velkakirjat ovat arvo-osuusmuotoisia.
Arvopaperilainaus
Arvopaperilainauksessa Valtiokonttori voi lainata väliaikaisesti ja lyhytaikaisesti valtion viitelainoja soveltuville pankkivastapuolille (lainaksiottaja). Lainaksiottaja antaa Valtiokonttorille vakuudeksi rahaa ja maksaa arvopaperilainasta Valtiokonttorille korvauksen eli preemion. Arvopaperilainauksen tarkoituksena on parantaa likviditeettiä.
Arvopäivä
Esimerkiksi koron laskennan aloituspäivä tai arvopaperikaupan toteutuspäivä.
B
Bruttolainanotto
Valtion bruttolainanotto koostuu nettolainanotosta ja edellisiltä vuosilta periytyvän velan kuoletuksista. (ks. myös: nettolainanotto)
Budjettitalous
Budjettitalous on se valtiontalouden osa, jonka tulot ja menot sisältyvät valtion talousarvioon. Valtion budjettitalouden muodostavat eduskunta, tasavallan presidentin kanslia sekä 12 ministeriötä yhdessä alaistensa virastojen ja laitosten kanssa.
D
Diskonttopohjainen
Velkakirja, jossa ei ole kuponkikorkoa, vaan jonka tuotto muodostuu liikkeeseenlaskuhinnan ja lainan nimellismäärän erotuksena. Valtion velkasitoumukset ovat alle vuoden pituisia diskonttopohjaisia velkakirjoja.
Duraatio
Korkoriskiin liittyvä käsite. Valtiokonttorin käyttämä nk. modifioitu duraatio (vuosina) kuvaa velkasalkun markkina-arvon suhteellisen muutoksen koron muuttuessa. Mitä pidempi duraatio, sitä suurempi korkoriski.
E
ECP
Euro Commercial Paper -liikkeeseenlaskut muistuttavat yritystodistusohjelmia. Suomen valtio käyttää ECP-liikkeeseenlaskuja toteuttaakseen lyhytaikaista (alle vuoden mittaista) varainhankintaa, usein Yhdysvaltain dollareissa. ECP-liikkeeseenlaskuissa Valtiokonttori asettaa markkinatilanteeseen ja rahoitustarpeeseen perustuvan tuottotason, jolla se on valmis myymään velkasitoumuksia.
Efektiivinen kustannus [valtionvelan]
Nimellispääomalla painotettu keskiarvo valtionvelan juoksevista kustannuksista.
Emissio
ks. Liikkeeseenlasku
Emissiokurssi
Velkakirjojen liikkeeseenlaskuhinta.
ESG
Environmental, Social, Governance. ESG on etenkin rahoitusalalla käytetty vastuullisen sijoittamisen käsite. ESG-tekijöitä – kuten ympäristöasioita, yhteiskuntavastuuta ja hyvää hallintoa – tarkastelemalla voidaan arvioida sijoituskohteen vastuullisuutta sijoituspäätöstä tehdessä. ESG-tekijöillä on kasvava merkitys myös valtion velkakirjamarkkinoilla.
Euro Medium Term Note -ohjelma
Lainaohjelma, jonka puitteissa voidaan laskea liikkeeseen velkakirjoja määritellyissä valuutoissa. Suomen valtio on aktiivinen EMTN-lainanotossa. Ohjelma täydentää valtion viitelainamuotoista varainhankintaa.
H
Huutokauppa, sarjaobligaatiot
Suomen valtion sarjaobligaatiosta voidaan järjestää huutokauppoja. Niissä lasketaan liikkeeseen lisäeriä aikaisemmin liikkeeseenlaskettuihin sarjaobligaatioihin. Huutokauppa järjestetään Bloombergin huutokauppajärjestelmässä, ja huutokauppaan voivat osallistua valtion päämarkkinatakaajapankit. Sarjaobligaatioiden huutokaupoissa noudatetaan yhtenäishinnoittelua: kun huutokauppa on päättynyt, Valtiokonttori määrittää rajahintatason, jonka ylittävät ostotarjoukset hyväksytään täysmääräisesti. Valtiokonttori julkaisee huutokauppojen päivämäärät ennakkoon verkkosivuillaan neljännesvuosittain.
Huutokauppa, velkasitoumukset
Suomen valtion velkasitoumuksista voidaan järjestää huutokauppoja. Niissä lasketaan liikkeeseen lisäeriä aikaisemmin liikkeeseen laskettuihin velkasitoumuksiin. Huutokauppa järjestetään Bloombergin huutokauppajärjestelmässä, ja huutokauppaan voivat osallistua valtion velkasitoumusohjelmaan nimetyt pankit. Velkasitoumusten huutokaupoissa noudatetaan yhtenäishinnoittelua: kun huutokauppa on päättynyt, Valtiokonttori määrittää rajatuottotason, jonka alittavat ostotarjoukset hyväksytään täysmääräisesti. Valtiokonttori julkaisee huutokauppojen päivämäärät ennakkoon verkkosivuillaan neljännesvuosittain.
I
ISIN-koodi (International Securities Identification Number)
Arvopapereille annettava kansainvälinen koodi, joka helpottaa arvopaperien tunnistamista. Suomessa ISIN-koodin arvopapereille antaa Euroclear Finland.
J
Johdannainen (johdannaissopimus)
Sijoitusinstrumentti, jonka arvo perustuu jonkin toisen, kohde-etuutena olevan arvopaperin, indeksin, valuutan, hyödykkeen tai oikeuden arvoon. Esimerkiksi optiot, futuurit ja termiinit ovat johdannaisia. Johdannaisia ovat myös koronvaihtosopimukset ja valuutanvaihtosopimukset.
Julkinen velka
Julkinen velka on julkisyhteisöjen velkaa. Julkisyhteisö on kansantalouden sektori, johon kuuluvat Suomen julkishallintoa toteuttavat yksiköt: valtio, kunnat, kuntayhtymät, Ahvenanmaan maakuntahallinto, lakisääteiset työeläkeyhtiöt ja -laitokset ja muut sosiaaliturvarahastot sekä työeläkerahastot. Yksityiskohtainen listaus julkisyhteisöistä löytyy Tilastokeskuksen sivuilta, kohdasta Julkisyhteisöt.
Juoksuaika
Lainan maturiteetti tai pituus
Jälkimarkkinat
Liikkeeseenlaskun jälkeen Suomen valtion sarjaobligaatioita ja velkasitoumuksia ostetaan ja myydään jälkimarkkinapaikoilla. Päämarkkinatakaajapankit sitoutuvat antamaan valtion viitelainoille osto- ja myyntihintoja jälkimarkkinoilla.
K
Kassanhallinta (likviditeetinhallinta)
Kassanhallinnassa hoidetaan valtion maksuvalmiutta eli sitä, että valtion kassassa on joka päivä riittävästi varoja kattamaan valtion maksuvelvoitteet. Tilanteesta riippuen kassavaroja sijoitetaan tai rahoitusmarkkinoilta haetaan lyhytaikaista luottoa. Tärkeä kassavarojen sijoittamisen väline on kolmikantareposopimus.
Kertalyhenteinen
Kertalyhenteisessä lainassa koko lainan pääoma maksetaan takaisin kerralla.
Keskimääräinen maturiteetti
Suomen valtionlainojen keskimääräinen juoksuaika / pituus.
Keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika (vuosina)
Tunnusluku kertoo, miten nopeasti valtion budjetin korkomenot muuttuvat yleisen korkotason muuttuessa. Keskimääräinen uudelleenhinnoitteluaika kertoo siis ajan (vuosi), jonka kuluessa velkasalkku keskimäärin uudelleenhinnoitellaan ja minkä maturiteetin korkokustannusta velasta maksetaan. Mitä lyhyempi uudelleenhinnoitteluaika on, sitä nopeammin korkojen mahdolliset muutokset heijastuvat velan korkokustannuksiin. Toisin kuin duraatio, uudelleenhinnoitteluaika ei ole riippuvainen markkinakorkojen tasosta.
Kiinteä korko
Kiinteäkorkoisessa lainassa on kiinteä kuponkikorko, joka pysyy samana koko laina-ajan.
Kolmikantareposopimus
Suomen valtio käyttää likviditeetinhallinnassaan kassavarojen sijoittamiseen kolmikantareposopimuksia. Kolmikantareposopimus on vakuudellinen lyhytaikainen sijoitusväline. Kaupan kolme osapuolta ovat valtio, pankki ja vakuushallintaa hoitava ulkopuolinen taho (triparty agent).
Korkoherkkyys
Kohteen korkoherkkyydellä tarkoitetaan sitä, miten paljon korkotason vaihtelu vaikuttaa kohteen arvoon. Suomen valtion velanhallinnassa korkoherkkyydellä viitataan erityisesti valtion velkasalkun markkina-arvon korkoherkkyyteen. Olennaista on, mistä korosta kulloinkin puhutaan – esim. lyhyen maturiteetin korot ovat eri asia kuin pitkän maturiteetin korot, ja kohde saattaa olla herkkä näistä toiselle ja samalla täysin immuuni toiselle.
Korkoriski
Koronmuutosten aiheuttama negatiivinen poikkeama velan pitkän aikavälin odotetuista kustannuksista. Korkoriskiä voi aiheutua euroalueen yleisen korkotason muutoksista tai Suomea erityisesti koskevan riskilisän muutoksista.
Korkoriskiasema
Korkoriskiasema (myös korkoriskiprofiili tai -positio) ilmaisee, miten erilaiset koronmuutokset vaikuttavat sijoitus- tai velkasalkun arvoon, tuottoon tai kustannuksiin. Jos salkku on suojattu koronmuutosten vaikutuksilta esim. johdannaissopimusten avulla, sen arvo, tuotto tai kustannukset eivät välttämättä juuri muutu, vaikka korot nousisivat tai laskisivat. Tällöin korkoriskiaseman sanotaan olevan neutraali.
Kuponkikorko
Sarjaobligaatioille maksetaan kuponkikorkoa, joka on pääomalle maksettava nimelliskorko.
Kuoletus
Lainan takaisinmaksu.
L
Liikkeeseenlasku
Lainan liikkeeseenlaskussa valtio myy joukkovelkakirjalainaa sijoittajille. Tukkumarkkinoilla obligaation liikkeeseenlasku voi olla syndikoitu liikkeeseenlasku tai huutokauppa.
Liikkeeseenlaskuhinta
Lainan liikkeeseenlaskuhinta on myyntihinta liikkeeseenlaskussa.
Likviditeetinhallinta (kassanhallinta)
Kassanhallinnassa hoidetaan valtion maksuvalmiutta eli sitä, että valtion kassassa on joka päivä riittävästi varoja kattamaan valtion maksuvelvoitteet. Tilanteesta riippuen kassavaroja sijoitetaan tai rahoitusmarkkinoilta haetaan lyhytaikaista luottoa. Tärkeä kassavarojen sijoittamisen väline on kolmikantareposopimus.
Likviditeetti
Kassanhallinnan näkökulmasta likviditeetillä tarkoitetaan valtion maksuvalmiutta. Likviditeetillä voidaan myös tarkoittaa lainan jälkimarkkinalikviditeettiä eli sijoittajan mahdollisuutta halutessaan ostaa tai myydä suuriakin määriä lainaa jälkimarkkinoilla. Päämarkkinatakaajapankit takaavat Suomen valtion lainojen likviditeetin jälkimarkkinalla. Likviditeettiin vaikuttavat lainan määrä sekä jälkimarkkinahinnoittelu.
Luottoluokitus
Luottoluokituslaitoksen antama arvio velallisen, esimerkiksi valtioiden, kuntien tai yritysten, kyvystä ja halusta selviytyä taloudellisista velvoitteistaan. Luottoluokitukset ovat valtiolle tärkeitä rahoituksen saatavuuden turvaamiseksi ja lainanoton kustannustehokkuuden varmistamiseksi.
Luottoriski
Luottoriski (vastapuoliriski) viittaa mahdollisuuteen, että transaktion toinen osapuoli laiminlyö velvoitteensa, esim. lainan takaisinmaksun tai sopimuksenmukaisten korkomaksujen suorittamisen. Luottoriskiä voidaan vähentää hajauttamalla kaupankäynti mahdollisimman monen eri vastapuolen kesken ja vaatimalla vakuuksia niiltä vastapuolilta, joiden suhteen valtiolla on luottoriskiä.
Lyhytaikainen velka / varainhankinta
Maturiteetiltaan alle vuoden mittaiset velkakirjat ovat lyhytaikaista varainhankintaa. Suomen valtio tekee lyhytaikaista varainhankintaa laskemalla liikkeeseen velkasitoumuksia joko euroissa (pääosin huutokaupoissa) tai Yhdysvaltain dollareissa (ECP-liikkeeseenlaskuissa).
M
Markkinariskit
Valtionvelan korkoriski ja valuuttakurssiriski ovat markkinariskejä. (ks. korkoriski ja valuuttakurssiriski)
Maturiteetti
Lainan juoksuaika vuosina
N
Nettolainanotto
Valtion nettolainanotto tarkoittaa sitä, paljonko valtionvelka muuttuu yhden vuoden aikana, eli paljonko valtio ottaa uutta velkaa tai maksaa entistä pois. Nettolainanotto on euromääräinen summa, joka edustaa valtiontalouden yli-/alijäämää eli tulojen ja menojen erotusta – jota voidaan muuttaa lisätalousarvioissa vuoden aikana.
O
Oikeudellinen riski
Oikeudellinen riski on sopimusten toteutumatta jäämisestä, pätemättömyydestä, mitättömyydestä, moitteenvaraisuudesta tai dokumentoinnin puutteesta aiheutuva riski. (ks. riskienhallinta)
Operatiivinen riski
Operatiivinen riski aiheutuu toimintatapojen, henkilöstön tai tietojärjestelmien toimimattomuudesta tai puutteellisesta toiminnasta. Myös ulkopuoliset riskitekijät (esimerkiksi sähkökatkot) kuuluvat operatiivisen riskienhallinnan alueelle.
ORI-huutokaupat
ORI tulee sanoista Optional Reverse Inquiry, suomeksi puhutaan valinnaisista huutokaupoista. Valinnaisissa huutokaupoissa Valtiokonttori laskee liikkeeseen pieniä lisäeriä pidempään markkinoilla olleisiin sarjaobligaatioihin. Valinnaisten huutokauppojen tarkoituksena on tukea lainojen markkinavaihdantaa.
P
Pitkäaikainen velka / varainhankinta
Maturiteetiltaan yli vuoden mittaiset valtion velkakirjat ovat pitkäaikaista varainhankintaa. Suomen valtion uudet sarjaobligaatiot ovat maturiteetiltaan tyypillisesti 5–30 vuotta. Suomen valtio voi tehdä pitkäaikaista varainhankintaa lisäksi EMTN-ohjelman puitteissa eri valuutoissa. Valtionvelan tilastoissa pitkäaikainen velka näkyy velkakirjan alkuperäisen maturiteetin mukaan, valtion tilinpäätöksessä jäljellä olevan maturiteetin mukaan.
Päämarkkinatakaaja
Suomen valtion lainanoton yhteistyökumppaneina toimii joukko päämarkkinatakaajapankkeja, jotka ovat suuria, kansainvälisiä investointipankkeja. Päämarkkinatakaajat toimivat syndikoiduissa emissioissa pääjärjestäjinä, sekä osallistuvat Valtiokonttorin lainahuutokauppoihin. Päämarkkinatakaajat pitävät yllä aktiivista valtion viitelainojen jälkimarkkinakaupankäyntiä ja antavat viitelainoille osto- ja myyntihintoja.
R
Rahoitusriski
Mahdollisuus, että ajankohtana, jolloin tarvitaan lisärahoitusta, lisärahoitusta ei ole saatavilla tai että sitä on saatavilla vain epäedullisin ehdoin (korkealla korolla, lyhyellä maksuajalla tms.).
Riskienhallinta
Olennainen osa hyvää velanhallintaa. Riskienhallinnan tavoitteena on välttää odottamattomat tappiot ja turvata toiminnan jatkuvuus. Valtiovarainministeriö määrittelee Suomen valtion velanhallinnan strategiset linjaukset, ml. riskitasot. (ks. myös Korkoriski, Luottoriski, Markkinariskit, Oikeudellinen riski, Operatiiviset riskit Rahoitusriski ja Valuuttakurssiriski).
S
Sarjaobligaatio
Valtiokonttorin liikkeeseen laskema sarjaobligaatio on kertalyhenteinen ja kiinteäkorkoinen arvo-osuusmuotoinen obligaatio, jonka kuponkikorkoa maksetaan kerran vuodessa. Sarjaobligaatiot on suunnattu erityisesti suurille institutionaalisille sijoittajille. Samalla sarjaobligaatiolla voi olla useita liikkeeseenlaskuja. (Mikä ero on sarjaobligaatiolla ja viitelainalla? Ks. Viitelaina).
Selvitys
Kaupan kohteen siirtyminen ostajalta myyjälle. Velkasitoumusten ja sarjaobligaatioiden selvitys tapahtuu Euroclear Finland Oy:ssä ja kansainvälisissä selvitysyhteisöissä Euroclear Bank S.A./N.V.:ssä ja Clearstream Banking S.A.:ssa.
Syndikoitu liikkeeseenlasku
Valtiokonttori laskee liikkeeseen uusia sarjaobligaatioita syndikoiduissa liikkeeseenlaskuissa. Valtiokonttorin valitsemat syndikaattipankit keräävät tarjoukset sijoittajilta, ja laina myydään niiden perusteella.
T
T-bill
Treasury bill, eli valtion velkasitoumus. (ks. myös Velkasitoumukset)
Takaisinosto
Valtiokonttori voi tarjota sijoittajille mahdollisuuden myydä sarjaobligaatioita takaisin valtiolle ennen eräpäivää. Käytännössä tätä tehdään hyvin harvoin.
Tarjous–allokointi-suhde
Tarjous-allokointi-suhde on suhdeluku, joka ilmaisee liikkeeseenlaskussa ostotarjousten määrän suhteen Valtiokonttorin hyväksymiin tarjouksiin. Suhdeluku kuvaa lainan kysyntää.
Tarjouskirja
Sarjaobligaation liikkeeseenlaskutapahtumassa sijoittajat jättävät tarjouksensa tarjouskirjaan, jossa ovat kootusti kaikkien sijoittajien tarjoukset. Valtiokonttorin järjestämässä huutokaupassa tarjouksia voivat jättää päämarkkinatakaajapankit ja syndikoidussa liikkeeseenlaskussa sijoittajat.
Toteutus
Toteutus on maksuliikenteen käyttämä termi. Valtion velkasitoumusten toteutus tapahtuu yleensä T+2 pv -periaatteella eli kaupantekopäivästä kahden pankkipäivän kuluttua. Sarjaobligaatioiden toteutus tapahtuu T+5 pv -periaatteella uusissa liikkeeseenlaskuissa, ja T+2 pv -periaatteella huutokaupoissa. Toteutuspäivänä valtio vastaanottaa liikkeeseenlaskun mukaisen lainamäärän tililleen.
Tuotto-obligaatio
Yksityissijoittajille suunnattu Suomen valtion joukkovelkakirjalaina. Näitä ei ole ollut tarjolla enää 2010-luvun alun jälkeen.
V
Valinnaiset huutokaupat
Ks. ORI-huutokaupat.
Valtiontalous
Valtiontalouteen kuuluvat talousarviotalouden lisäksi myös talousarviotalouden ulkopuoliset rahastot.
Valtionvelka
Valtion budjettitalouden alaisten yksiköiden sekä valtion talousarvion ulkopuolisten rahastojen ja liikelaitosten velka.
Valuuttakurssiriski
Valuuttakurssiriski tarkoittaa sitä riskiä, joka johtuu valuuttakurssien muutoksiin liittyvästä epävarmuudesta tulevien kassavirtojen suhteen. Suomen valtion velkaan ei liity valuuttakurssiriskiä, koska siltä on suojauduttu johdannaissopimuksin.
Velkasitoumus
Valtion velkasitoumukset ovat korkeintaan vuoden pituisia diskonttopohjaisia velkakirjoja. Pääsääntöisesti Suomen valtio laskee euromääräisiä velkasitoumuksia liikkeeseen huutokaupoissa, ja Yhdysvaltain dollarimääräisiä velkasitoumuksia ECP-liikkeeseenlaskuissa.
Velkasuhde
Valtioiden velkasuhteella tarkoitetaan tavallisesti julkisen talouden velan osuutta maan bruttokansantuotteesta. Valtioiden velkaantuneisuutta voidaan verrata myös vertaamalla valtionvelan suhdetta maan bruttokansantuotteesta.
Viitelaina
Sarjaobligaatio voi saavuttaa viitelainastatuksen, kun tietyt kriteerit koskien lainan kokoa, likviditeettiä ja sijoittajapohjaa täyttyvät. Päämarkkinatakaajapankit ovat sitoutuneet pitämään yllä viitelainojen aktiivista kaupankäyntiä jälkimarkkinoilla.