Valtion velanhallinnan vuosikatsaus summaa Suomen valtion velanoton ja kassanhallinnan poikkeuksellisena vuonna 2020. Erityisesti kansainvälisille sijoittajille suunnattu vuosikatsaus sisältää myös avainluvut Suomen taloudesta ja lyhyen aikavälin näkymistä. Katsauksen teema, hyvä hallinto, vaikuttaa erityisen paljon maan luottoluokitukseen ja rahoituksen hintaan.
Vuonna 2020 Suomen valtio toteutti onnistuneesti 39,3 miljardin euron liikkeeseenlaskuohjelman. Valtion talousarviota jouduttiin vuoden aikana täydentämään seitsemällä lisätalousarvioesityksellä, mikä nosti nettolainanoton määrän 18,3 miljardiin euroon.
Valtionvelkaa oli vuoden lopussa 124,8 miljardia euroa eli 53,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Julkinen velka oli 69 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
– Pandemian vaikutukset läikkyvät vuodelle 2021, ja Suomen hallituksen tukitoimet talouden elvyttämiseksi tekevät tämänkin vuoden budjetista merkittävästi alijäämäisen. Nettolainanoton tarve onkin edelleen korkea, lähes 12 miljardia euroa. Odotamme valtionvelan kasvun silti taittuvan tänä vuonna, sanoo toimialajohtaja Teppo Koivisto.
Vaikka vuosi 2020 oli odottamaton, Suomen velanhallinnan strategiaa ei tarvinnut muuttaa.
– Velanhallinnan toimintatavat on rakennettu siten, että niissä on riittävästi joustoa reagoida tällaisiin tilanteisiin, sanoo Koivisto.
Hallinnon toimivuus vaikuttaa suuresti luottoluokitukseen
Velanhallinnan vuosikatsauksen teemana tarkastellaan vastuullisen sijoittamisen nk. ESG-kriteereistä hyvää hallintoa (Governance). Hyvä hallinto on Suomen perinteinen vahvuus ja sen tunnuspiirteet, kuten poliittinen vakaus, oikeusvaltioperiaate ja politiikkatoimien tehokkuus, ovat pohjoismaisen yhteiskuntamallin ytimessä.
Teppo Koiviston mukaan nykyisessä tilanteessa, jossa valtioiden velka kasvaa globaalisti, hyvä hallinto nousee entistä keskeisemmäksi maan luottokelpoisuuden kriteeriksi sijoittajien ja luottoluokittajien silmissä.
– Tämä sopii Suomelle hyvin. Määrätietoisuus, järjestelmällisyys ja asioiden tinkimätön hoitaminen ovat meille tyypillisiä tapoja toimia. Nämä piirteet myös määrittävät meitä velan hoitajana ja takaisin maksajana, hän sanoo.
Toimivan hallinnon merkityksestä kirjoittavat vuosikatsauksessa ICT-johtaja, ylijohtaja Anna-Maija Karjalainen valtiovarainministeriöstä ja hallinto-oikeuden professori emeritus Olli Mäenpää.
Anna-Maija Karjalainen kirjoittaa digitalisaatiosta osana ihmiskeskeistä ja ennakoivaa hallintoa. Suomi on maailman kärkimaita julkisen sektorin digitalisaatiossa, mikä on auttanut meitä sopeutumaan pandemian aiheuttamiin poikkeusoloihin.
Olli Mäenpää kirjoittaa hyvän hallinnon ylläpitämisestä kansalaisten odotusten kasvaessa. Se vaatii jatkuvaa työtä, kuten tukea ja uudistuksia.
”Hyvästä, ennakoitavasta ja luotettavasta hallinnosta hyötyvät niin kansalaiset kuin yritykset. Näihin ominaisuuksiin on syytä investoida, eikä investointi välttämättä muodostu kalliiksi”, hän kirjoittaa.