Kuka lainaa Suomen valtiolle?

Suomen valtio ottaa tulo- ja menoarvion mukaan uutta lainaa kuluvana vuonna noin 5 miljardia euroa. Kun summaan lisätään kuoletettavien lainojen uudelleenrahoittamisen osuus, vuotuisen lainanoton summa nousee noin 17 miljardiin euroon. Lainanotossaan valtio noudattaa viitelainastrategiaa.

Tasapainoinen ja monipuolinen lainojen sijoittajapohja turvaa valtion lainansaannin ja tukee lainojen hinnoittelua jälkimarkkinoilla. Tehokas hinnoittelu ja riittävä likviditeetti lisäävät sijoittajien luottamusta valtionlainoihin sijoituskohteena ja ylläpitävät niiden kysyntää emissio- ja jälkimarkkinoilla. Pääosa Suomen valtion liikkeeseen laskemista lainoista on myyty kotimaisille ja ulkomaisille institutionaalisille sijoittajille. Valtionlainoihin sijoittavat tyypillisesti eläke- ja vakuutuslaitokset, rahastot, pankit sekä keskuspankit.

Suomen valtionlainoista 90 prosenttia on ulkomaisten sijoittajien korkosalkuissa. Kotimaiset eläke- ja vakuutuslaitokset sekä rahastot ovat hajauttaneet korkosijoituksiaan euron käyttöönoton myötä koko euroalueelle. Salkunhoitajien sijoituspolitiikkaa ohjaavissa vertailuindekseissä Suomen valtionlainojen paino on pieni; osuus koko euroalueen valtionlainakannasta on vain noin 1,5 prosenttia.

Valtiolla ei ole täydellistä kuvaa valtionvelan sijoittajista eli tahoista, jotka lainaavat Suomelle. Paras arvio valtionvelan sijoittajapohjasta saadaan uusien liikkeeseenlaskujen sijoittajajakaumia tarkastelemalla. Valtiolla on tieto uuden lainan tarjouskirjan kokoonpanosta. Tämän pohjalta se julkaisee tiedot lainan alueellisesta jakaumasta ja sijoittajatyypeistä. Joukkovelkakirjat vaihtavat kuitenkin omistajaa useaankin kertaan jälkimarkkinoilla ennen erääntymistään. Näistä omistajanvaihdoksista liikkeeseenlaskijalla ei ole tietoa.

Euron käyttöönoton jälkeen sijoittajat on ollut järkevää luokitella kotipaikkansa mukaan kolmeen eri kategoriaan: kotimaiset sijoittajat, euroalueella kotipaikkaansa pitävät ulkomaiset sijoittajat ja globaalit ulkomaiset sijoittajat. Sijoittaessaan Suomen valtion euromääräisiin sarjaobligaatioihin kotimaiset ja euroalueella kotipaikkaansa pitävät ulkomaiset sijoittajat altistuvat luottoriskille, mutta ”kotivaluutassaan” eurossa. Globaalit ulkomaiset sijoittajat kantavat sen sijaan sekä luottoriskin että valuuttakurssiriskin sijoituksestaan. Kotimaisten ja euroa kotivaluuttanaan pitävien sijoittajien osuus on tyypillisesti noin puolet valtion euromääräisissä liikkeeseenlaskuissa.

Suomen Pankki alkoi maaliskuussa 2015 ostaa jälkimarkkinoilta Suomen valtion liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja. Ostoilla Suomen Pankki toteuttaa eurojärjestelmän julkisen sektorin osto-ohjelmaa, jossa EKP ja kansalliset keskuspankit ostavat valtioiden, valtiosidonnaisten laitosten ja eurooppalaisten ylikansallisten instituutioiden joukkovelkakirjoja. Näitä joukkovelkakirjoja eurojärjestelmä ostaa yhteensä noin 40 miljardilla eurolla kuukaudessa vähintään syyskuuhun 2016.

Suomen Pankki ostaa kuukaudessa arviolta 700 miljoonalla eurolla Suomen valtionlainoja jälkimarkkinoilta. Syyskuuhun 2016 mennessä Suomen Pankki on ostanut jälkimarkkinoilta arviolta 13 miljardin edestä Suomen valtion liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja. Eurojärjestelmän julkisen velan osto-ohjelma laskee Suomen valtionvelan ulkomaalaisomistuksen alle 80 prosenttiin, jos merkittävä uusi sijoittajataho Suomen Pankki luokitellaan kotimaiseksi sijoittajaksi. Jätän tämän luokittelun kuitenkin lukijoitteni harteille.