Sijoitusten vastuullisuuden arviointiin on monia menetelmiä. Lähtökohtana vastuullisuusanalyysille ovat sijoittajan omat rajaukset ja tavoitteet. Vastuullisuudella voidaan tarkoittaa kestävää kehitystä ja vihreää siirtymää, tai esimerkiksi sosiaalista vastuuta. Yksinkertainen, tosin nykyisin usein riittämättömänä pidetty muoto on poissulkumenetelmä. Yrityssijoituksissa tämä tarkoittaa esimerkiksi ase- tai tupakkateollisuuden kategorista poissulkua sijoituskohteista.
Sijoituspäätöstä tehdessä on tärkeää arvioida kokonaisuutta laadullisesti. Monet sijoittajat käyttävät päätöksenteon tukena ulkopuolisia arvioita – valtioiden kohdalla esimerkiksi ESG-luottoluokituksia, maavertailuja ja riskiarvioita. Esimerkiksi World Risk Report 2021:n mukaan Suomi on katastrofiriskiltään maailman kymmenen vähäriskisimmän valtion joukossa. Notre Dame-Gain -maaindeksi (2021) puolestaan sijoittaa Suomen maailman toiseksi vähiten haavoittuvaksi maaksi. Lisää vertailuja ja raportteja löydät sivustoltamme (englanniksi). Monelle sijoittajalle sijoituspäätöksessä ratkaiseva asia on kuitenkin oma laadullinen analyysi.
Valtion vastuullisuus on laadullinen kokonaisuus
Valtion vastuullisuus nojaa poliittiseen päätöksentekoon ja ilmastotavoitteisiin sitoutumiseen (taulukko 1). Tietoa kestävyystavoitteista löytyy muun muassa hallituksen kestävyystiekartasta, ja ilmastopolitiikan osalta seurantaa tehdään esimerkiksi kansallisen ilmastovuosikertomuksen muodossa. Suomi on sitoutunut kansainvälisiin ilmastosopimuksiin sekä EU:n ilmastotavoitteisiin.
Suomi on myös sitoutunut YK:n Agenda 2030-toimintaohjelman mukaisesti kestävän kehityksen tavoitteisiin (Sustainable Development Goals, SDGs). Hallitusohjelman toimintasuunnitelmalla näitä kestävän kehityksen tavoitteita on nostettu toimenpidekohtaisesti näkyviin. Valtiokonttorissa tehdään parhaillaan työtä valtionhallinnon vastuullisuusraportoinnin edistämiseksi YK:n SDG-tavoitteiden mukaan.
Sijoittajaa voi myös auttaa kestävän kehityksen toimikunnan ylläpitämä tietosivu. Suomi sijoittui viime vuonna ykkössijalle kestävän kehityksen kansainvälisessä SDG-maavertailussa 165 maan joukossa.
| Kv. sopimukset | EU:n ilmastopolitiikka | Kansalliset tavoitteet |
| YK:n ilmastopuitesopimus (1992), Kioton pöytäkirja ja Pariisin ilmastosopimus (2015) | Eurooppalainen ilmastolaki (2021) | Hiilineutraali Suomi 2035, ja hiilinegatiivisuus pian sen jälkeen |
| Tavoitteena maapallon keskilämpötilan nousun rajaaminen alle kahden asteen, ja pyrkimys pitää se alle 1,5 asteen. | Ilmastoneutraalisuustavoite vuoteen 2050 mennessä, ja vähintään 55 % päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. | Hallituksen esitys uudeksi ilmastolaiksi* sisältää päästövähennystavoitteet -60 % v. 2030 mennessä, -80% v. 2040 mennessä ja -90 % v. 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. |
Suomen ilmastopolitiikka perustuu kansainvälisiin sopimuksiin sekä EU:n ilmastopolitiikkaan. Lähde: Ilmasto – ympäristöministeriö *HE annettiin eduskunnalle maaliskuussa 2022, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2022.
Vastuullisten investointien rahallinen mittaaminen
Kaikki valtion ympäristöä tai vastuullisuutta edistävät toimet, kuten lainsäädäntö, eivät välttämättä näy suoraan valtion budjetissa. Toimilla voi olla myös pitkän aikavälin vaikutuksia, joita on mahdotonta mitata lyhyellä aikavälillä – esimerkkinä keskimääräisen eliniän nousu. Talousarviotalouden rahoitus ei myöskään ole korvamerkittyä, vaan menokokonaisuus katetaan tuloilla ja velalla. Sijoittajalla voi kuitenkin olla tarve mitata vastuullisten investointien rahallista määrää, ja seurata investointien toteutumista.
Ajankohtainen vastuullisuuden arvioinnin keino on Euroopassa tekeillä oleva EU:n kestävän rahoituksen taksonomia. Taksonomiassa ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta määritellään neljän ehdon kautta: kestävä toiminta voi olla ympäristötavoitetta merkittävästi edistävää, sitä mahdollistavaa, tai se voi olla siirtymätoimi. Lisäksi taksonomian mukainen toimi ei saa aiheuttaa merkittävää haittaa millekään ympäristötavoitteelle (do no significant harm -periaate). Toimen pitää myös täyttää sosiaaliset vähimmäissuojatoimet, eli se ei saa esimerkiksi rikkoa ihmisoikeuksia.
Taksonomia on paraikaa rakenteilla, mutta tulevaisuudessa lienee mahdollista, että sen kriteeristöä voisi soveltaa myös valtioihin. Valtioiden kohdalla toimien ympäristökestävyyden luokittelussa on kyse laajasta kokonaisuudesta, jonka osat voivat olla ristiriidassa keskenään. Energiaverot toimivat kannustimina energiatehokkuuteen. Toisaalta valtion budjetissa voi olla myös eriä, kuten jotkut energiaverotuet, joiden voidaan katsoa olevan ympäristölle haitallisia. Suomi kuuluu kuitenkin ympäristöperusteisen verorakenteen osalta Euroopan edelläkävijöihin. Esimerkiksi autovero määräytyy päästöperusteisesti.
Valtionlainojen vastuullisuutta voi analysoida tunnistamalla talousarvion toteumasta kohteita, jotka sopivat omaan sijoitusfilosofiaan. Tätä seurantaa voi tehdä tutkimalla joko valtion tilinpäätöstä tai budjettia. Tähän löytyy joitakin keinoja, joita esittelen seuraavaksi.
1. Talousarvio kokonaisuutena
Valtion talousarvion toteutumalaskelmassa menojen määrä oli vuoden 2021 tilinpäätöksessä 66,0 miljardia euroa. Talousarvio on suuri kokonaisuus, joka koostuu noin 600 eri momentista. Näistä voi etsiä esimerkiksi sosiaalista vastuullisuutta edistäviä eriä: tulonsiirrot kunnille peruspalveluiden järjestämiseen – 7,7 miljardia euroa. Perhe- ja asumistukien sekä työttömyysturvan menot – 6,9 miljardia euroa. Ympäristötavoitteita tukevan momentin 32.20 ”Uudistuminen ja vähähiilisyys” määrärahoja käytettiin 861 miljoonalla eurolla.
2. Momenttien ryhmittely budjetoinnissa teemoittain
Vastuullisuuden arviointia helpottaa momenttien teemakohtainen jaottelu valtion budjetissa. Tähän löytyy hyvä työkalu Tutki budjettia-sivustolta: https://tutkibudjettia.fi/teemat.
Myös kestävän kehityksen kokonaisuus löytyy talousarviosta (taulukko 2). Valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2022 yleisperustelujen kohta 6. Kestävä kehitys sisältää määrärahoja toimiin, jotka edistävät Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista. Näitä on yhteensä 2,3 miljardia euroa. Toimiin kuuluu esimerkiksi panostus uusiutuvan energian tuotantotukeen, jotta riippuvuus fossiilisista polttoaineista vähenisi. Toisena esimerkkinä ovat sähkökäyttöisten henkilöautojen sekä kaasu- ja etanolikonversioiden tuet, joiden tavoitteena on edistää autokannan uudistumista. Yksityiskohtainen erittely löytyy talousarvion yleisperusteluista.
Taulukko 2: Kestävän kehityksen kokonaisuus talousarviossa. Lähde: Valtion talousarvioesitys 2022
Sosiaalisen vastuullisuuden arvioinnissa hyödyksi voi olla ilmiöbudjetointi. Tästä on parhaillaan käynnissä lapsibudjetoinnin pilottiprojekti, jossa talousarviota tarkastellaan YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen toteutumisen näkökulmasta. Talousarviossa tarkastellaan lapsiin kohdistuvia budjettieriä kokonaisuutena. Eriä on vuoden 2022 talousarviossa on yhteensä noin 7 miljardia euroa.
On siis selvää, että valtion budjetista löytyy kestävää kehitystä ja vastuullisuutta edistäviä menoeriä, joita rahoitetaan osittain valtion velanotolla. Näiden erien tunnistaminen voi kuitenkin sijoittajan näkökulmasta nykyisellään olla haastavaa. Rahoituksen näkökulmasta valtion toimien taksonomian mukaisuuden arviointi voi tulevaisuudessa tulla ajankohtaiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi osana valtion budjettiprosessia parantaisi vaikutusten mitattavuutta. Tämä voisi parantaa myös sijoittajainformaatiota, mutta taksonomian mukaisen toiminnan tunnistamiseen tarvittaisiin hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja eri ministeriöiden asiantuntemusta.